sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Mikä ihmeen mikrokohtaaminen...

Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoinen artikkeli, suosittelen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan: 




Lujasti lempeä | Kolumni


Konduktöörin poikkeukselliset sanat loivat lämpöä tuntien ajaksi – Tällaisia ovat mikrokohtaamiset, joilla on hyvinvointiimme yllättävän suuri merkitys
Mikrokohtaamisten keräämisen voi aloittaa tästä ja nyt, kirjoittaa Maaret Kallio.

Maaret Kallio


Julkaistu: 27.2. 2:00 , Päivitetty: 27.2. 9:26

KUULUTUS junassa ei normaalisti paljoa herättele. Paitsi tällä kertaa:

”Tervetulloo junnaan! Körötellään tässä sitten yhessä hiljaksiin kohti Helsinkiä. Pikkusen myö ollaan myöhässä, mutta mihinkäs tässä kiire ois, valamiissa mualimassa. Kohta mie lähen teitin tykö lippuja tarkastammaan, eli pian nähhäänkin jo. Mutta mitä tahansa pulumoo sulla tullee, ni kerrohan toki. Yhessä tiällä kyllä keksitään ratkasu, ee tartte yksinään kenenkää pärjätä! Vejä siis hihasta vuan!”

Arjen timantteja.

ENSIMMÄISTÄ kertaa elämässäni, satojen junamatkojen jälkeen, odotan innostuneena käytävälle kurkistellen konduktöörin tapaamista. Kun mies saapuu, vaihdamme muutaman sanan hymyjen ja hyvän tuulen kera. Lyhyt kohtaaminen jättää lämpöä tuntien junamatkan ajaksi.

Tiedetään, että ihmissuhteilla on onnellisuuden ja hyvän elämän kokemuksessa erityisen keskeinen rooli. Hyvät ja syvät ihmissuhteet kannattelevat keskeisesti jokaista meistä. Tärkeintä ei ole määrä, vaan suhteiden laatu.

Aina ei kuitenkaan voi laskea pitkien ja hyvien suhteiden varaan. Tärkeimmät sosiaaliset tilanteet saattavat olla muiden kohtaamisten varassa. Lyhyiden ja läheisten kohtaamisten merkitys on jokaisen hyvinvoinnille hämmästyttävän vahva.

Läheiset ihmissuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, mutta ne eivät ole ainoita tärkeitä sosiaalisia siteitä, jotka meitä kannattelevat. Myös lyhyet läheisyyden ja kohtaamisen hetket synnyttävät keskeisiä turvallisuuden ja arvostettavuuden kokemuksia. Niitä voimme kokea ventovieraankin kanssa tilanteissa, joissa molemmat asettuvat samoille taajuuksille nähden ja tuntien toinen toisensa: naurunremakka hissin jumittuessa, ystävällinen apu rattaiden kanssa ovien sulkeutuessa, myötäelävä keskustelu lentokoneen viereisillä penkeillä.

MYÖTÄTUNTOISIA mikrokohtaamisia voi tapahtua päivittäin. Ne sekä piristävät päivää että vahvistavat syvempää turvallisuuden ja hyvän kokemusta yhteisessä yhteisössä. Mitä haavoittuvampia olemme, sitä suurempi merkitys pienten kohtaamisten kannattelulla on.

Katseen kohtaaminen, ystävällisten sanojen vaihtaminen ja turvallisuuden tuottaminen tuntemattomillekin vahvistaa kokemusta siitä, etten ole yksin tässä maailmassa.

Mikrokohtaamisten keräämisen voi aloittaa tästä ja nyt. Olemalla läsnä toisille, ottamalla katsekontaktia kahvilassa, hymyilemällä kirjastossa, aloittamalla keskustelua uimahallin saunanlauteilla. Sosiaalisten siteiden vahvistaminen tuntemattomienkin välillä vahvistaa hyvinvointia sinussa ja minussa.

Osoitetaan, että emme ole toisillemme vain välinearvoja tehokkuuden ja kiireen rattaissa. Vaan ennen kaikkea ihmisiä ihmisille.

Tekstin lähteenä on käytetty Emily Esfahani Smithin kirjaa Merkityksellisyyden voima (Tuuma 2018).

Kirjoittaja on psykoterapeutti, jonka Lujasti lempeä -blogi on osoitteessa HS.fi/blogit/lujastilempea.

Seuraa uutisia tästä aiheesta
IhmissuhteetSeuraa
KolumnitSeuraa
Lujasti lempeäSeuraa
Maaret Kallio


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti