Hmmmmm - niinpä - alla olevaan ei ole mitään lisättävää/pois otettavaa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Tavoitteena puolueiden tuho ja demokratian murentaminen – näin vihamielinen vaalivaikuttaminen uhkaa myös Suomen vaaleja
Pahantahtoinen informaatio- ja vaalivaikuttaminen koettaa lietsoa äänestäjiin ”vaaleilla ei väliä” –asennetta. Eri maiden vaaleja epäillään häirityn jopa 20 kertaa viime aikoina.
Mikko Kinnunen, hybridisuurlähettiläs, ulkoministeriöTanja Heino / Yle
Suomi käy kevään eduskunta- ja EU-parlamenttivaaleihin taistellen pahantahtoista ulkopuolista vaalivaikuttamista vastaan.
Vihamielisen vaalivaikuttamisen maali on demokratian ydin eli vaalitulos. Maan rajojen ulkopuolelta peräisin oleva häirintä koettaa murentaa kohdemaan uskoa demokratiaan ja äänestämiseen.
Ulkoministeriön hybridiuhkien torjuntaan erikoistunut suurlähettiläs Mikko Kinnunen sanoo, että ulkopuolelta tuleva vihamielinen vaalivaikuttaminen lietsoo eripuraa muun muassa avoimella EU-vastaisuudella ja asenteella: ”Vaaleilla ei väliä”.
– Maali voi olla tuhota joku ehdokas tai puolue. Päämäärä voi olla myös vähentää äänestysintoa. Vaalit voivat olla väline, jonka avulla koetetaan horjuttaa ihmisten uskoa siihen, mikä on totta ja mikä ei. Onko edes vaalitulos oikea?
Jarkko Riikonen / Yle
Maahanmuutto- ja EU-vastaisuus aseina
Suurlähettiläs Kinnunen on havainnut, että jopa siihen, mistä vaalidebateissa keskustellaan, voidaan yrittää vaikuttaa ulkopuolelta.
–Pyritään tuomaan vaalikeskusteluun joitakin hajottavia teemoja. Tai vaikkapa vaikeita turvallisuuspoliittisia kysymyksiä siten, että ehdokkaat pystyisivät vastaamaan vain yhdellä lailla.
Pakolaisuus, hallitsematon maahanmuutto ja ulkomaalaisviha ovat teemoja, joilla yhteiskuntaa pyritään polarisoimaan sekä heikentämään EU:ta.
Ruotsin vaalien aikaan esimerkiksi venäläinen uutiskanava RT ja Sputnik-media uutisoivat, että Ruotsi on ajautumasssa muuttoliikkeen seurauksena sekasortoon.
Henrietta Hassinen / Yle
– Tavoite on vähentää ihmisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan toimivuutta. Käytännön keinoina on koettu ainakin trollausta ja ulkomaaalaisvastaisuutta vaalivaikuttamisessa.
Vaan kaikkea kannata kannata "hybridisoida".
– Kaikki ei tule ulkopuolelta. Kykenemme "vaikuttamiseen" myös ihan kotimaisin voimin. Kaikkea ei kannata katsella hybridilinssien läpi.
Suomessa vaikkapa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vuotohuoli viime kesältä voisi olla esimerkki niin sanotusta ylihybridisoinnista. Pääministeri tulkitsi perustuslakivaliokunnan kotoisen sote-vuodon olleen hybridiuhka.
Lietsotaan eripuraa, jotta poliitikot horjuisivat vaikkapa turpo-päätöksissä
Mikko Kinnunen sanoo, että ulkopuolinen hybridivaikuttaja sotkee tilannekuvaa esimerkiksi väärin tiedoin. Tavoitteena on, että poliitikkojen ja viranomaisten olisi vaikeata tehdä päätöksiä.
– Koetetaan saada aikaan riitoja, jotteivät päättäjät esimerkiksi kykenisi tekemään turvallisuuden kannalta tarpeellisia päätöksiä.
Suojelupoliisin joulukuisessa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suomi on aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde.
Hybrivaikuttamisella koetetaan kaventaa kansallista itsemääräämisoikeutta.
Supon mukaan ”Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaita vaikuttamiskeinoja tavoitteidensa edistämiseen säilyy korkeana."
– Itse katson, että meidän täytyy valitettavasti varautua siihen, että tällainen vaikuttaminen tulee jatkumaan, sanoo Kinnunen.
Trollein, botein ja valhein demokratian kimpussa
Hybridivaikuttamisella pyritään jakamaan ihmisiä "meihin" ja "heihin". Se luo ja syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua.
Niin sanottua trollaamista on nähty paljon viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi yhteisöpalvelu Twitter julkaisi syksyllä 2018 avoimena datana yli kymmenen miljoonaa tviittiä, joiden uskotaan liittyvän valtioiden levittämään propagandaan.
Viestit ovat peräisin niin sanotuista trollitehtaista. Trollitehtaiden englanninkielisillä viesteillä on pyritty vaikuttamaan muun muassa Britannian kansanäänestykseen EU-erosta ja Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Hybridisuurlähettiläs Mikko Kinnnunen kertoo, että myös Ruotsin vaaleissa käytettiin automatisoituja twitter-tilejä eli botteja.
– Hybridivaikuttaminen on lisääntynyt uusien teknologioiden ja medioiden myötä. Sosiaalisen median keskusteluissa pyrittiin bottien avulla saamaan näkyvyyttä halutuille keskusteluille.
Kinnunen luottaa siihen, että suomalaiset ajattelevat omilla aivoillaan.
Antti Haanpää / Yle
– En usko, että ihmisiä pystytään ihan kauheasti vetämään nenästä. On kuitenkin syytä olla tarkkana, millaisia keskusteluja somessa leviää ja millaisia keskusteluja itse levittää
Silmät avautuneet Krimin tapahtumien myötä
Vihamielinen vaalivaikuttaminen on peräisin kohdemaan rajojen ulkopuolelta.
Vuosi 2014 eli Krimin tapahtumat avasivat monien silmät vaalivaikuttamista laajempaan ilmiöön, ns. hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamisella oli toki iskettu jo aiemmin esimerkiksi Viron Pronssisoturi-patsaskiistaan liittyvissä kyberhyökkäyksissä.
Mikko Kinnusen mukaan on useita valtioita, jotka ovat ylittäneet laillisuuden rajan ja rikkovat hybrivaikuttamisella kansainvälisiä sopimuksia.
– Turvallisuudessamme on tapahtunut muutos vuodesta 2014 alkaen, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin itseensä ja kun Itä-Ukrainassa käynnistyi sota. Euroopassa monet hybriditapaukset on nähty osana Venäjän toimintaa.
Kinnunen korostaa, että torjumme pahantahtoista ulkoista vaikuttamista. Hybridiuhkien torjunta ei sinällään kohdistu suoraan mitään valtiota vastaan.
Nykyisenkaltaisen vaalivaikuttamisen lasketaan taas alkaneen vuodesta 2016.
– Vaalivaikuttamiseen huomiomme alkoi kiinnittyä Iso-Britannian EU-kansanäänestyksessä ja sitten Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Sen jälkeen epäilyjä epätoivotusta vaalivaikuttamisesta ja ulkoisesta vihamielisestä puuttumisesta on havaittu ehkä 20 eri vaalissa.
Normaalin logiikan hämärtäminen eli puutaheinää "tosissaan"
Hybridivaikuttaminen jättää usein epäselväksi, kuka on häirinnän takana. Hybrivaikuttamiseen kuuluu syyllisyyden kiistäminen ja normaalin logiikan häivyttäminen.
Venäjä muun muassa on kieltänyt pontevasti valtiollisen sekaantumisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Presidentti Putin sanoi taannoin syyllisten löytyvän niin sanottujen patrioottisten hakkereiden parista.
Suurlähettiläs Mikko Kinnunen korostaa uudelleen, että ei ole olemassa ”pahaa valtiota”, vaan pahantahtoista vaikuttamista.
Kuka sitten on ilmiön takana? Pariin otteeseen Suomi, EU ja muut toimijat ovat sanoneet ääneen, että pahantahtoinen toiminta on peräisin Venäjältä.
– Esimerkiksi viime marraskuussa totesimme, että meihin suuntautunut GPS-häirintä oli peräisin Venäjän alueelta.
Marraskuinen GPS-häirintä oli Venäjältä peräisin olevaa hybridivaikuttamista.Tapani Leisti / Yle
– Viime vuonna toinen tällainen "syyksi lukeminen" liittyy Salisburyn myrkytystapaukseen. Suomi osana EU:ta tuomitsi myrkyttämisen voimakkaasti ja totesi, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä teko oli peräisin Venäjältä.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on hiljan kiistänyt jyrkästi väitteet Norjaan ja Pohjois-Suomeen kohdistuneesta gps-häirinnästä.
EU:ssa varaudutaan nyt tuleviin eurovaaleihin keväällä 2019. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä jäsenmaissa äänestetään noin 50 kansallisissa vaaleissa, joten moniaalla on varauduttava disinformaatiokampanjoihin.
Myös Euroopan Unionin disinformaation vastainen toimintasuunnitelma kertoo ulkomaisten valtiollisten toimijoiden käyttävän yhä enemmän disinformaatiota vaikuttaakseen yhteiskunnallisiin keskusteluihimme:
"Venäläisten lähteiden tuottamasta ja levittämästä disinformaatiosta on raportoitu useiden vaalien ja kansanäänestysten yhteydessä
Myös Sipilä ja Löfven puivat vaalikampanjoiden suojaamista
Hybridiuhkien torjuminen kuuluu yhteiskunnan kovaan ytimeen – on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Esko Jämsä / AOP
Esimerkkinä Mikko Kinnunen mainitsee Suomen ja Ruotsin pääministereiden tapaamisen.
Pääministeri Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin tapaamisessa yksi keskustelunaiheista oli hybridiuhat, sillä Ruotsilla on tuore tuntuma vaalivaikuttamisesta. Suomessakin poliittinen kenttämme kuumenee päivä päivältä.
– Kun on nähty, miten esimerkiksi vaalikampanjoiden tiedostoihin on laittomasti tunkeuduttu ja varastettu ehdokkaan tai puolueen lokaan vetävää tietoa, kehotetaan puolueita suojaamaan tiedostonsa.
Kinnunen sanoo, että nykytilanteessa kehotetaan varautumaan myös palvelunestohyökkäyksiin.
Ruotsissa esimerkiksi media sitoutui faktantarkastukseen.
– Myös meillä ja vaalien taustalla saattaa olla samanlaista toimintaa kuin Ruotsissa. Vaalivaikuttamisesta ja sen torjunnasta ei saa kuitenkaan tulla vaalien pääasia. Jos näin kävisi, mahdollinen vaalien ulkopuolinen taho olisi päässyt tavoitteeseensa.
Lue lisää:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti