ENTISEN PÄÄMINISTERIN Paavo Lipposen mielestä Suomessa esiintyy liikaa asenteellista Venäjä-vastaisuutta.
”Me olemme Venäjä-kriittisiä sen johdosta, mitä Venäjä teki Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Sanktioissa olemme mukana, mutta sellainen asenteellinen Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Sitä on vähän liikaa esillä”, Lipponen sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
”Mediassa tulee esille Venäjä-vastaisuutta. Meidän pitää vähän ymmärtää Venäjän sisäistä tilannetta, mitä siellä on tapahtunut Neuvostoliiton jälkeen. Siellä on menty hyvin pitkälle keskityksen suuntaan ja nationalismi nostaa päätään. Totta kai se meitä huolestuttaa.”
LIPPONEN ei nähnyt ristiriitaa siinä, että Euroopassa rakennetaan yhteistyössä venäläisten kanssa uutta kaasuputkea Eurooppaan samaan aikaan kuin Venäjää vastaan on voimassa taloussanktioita.
”Eikös Venäjä ole juuri riippuvainen siitä, että se voi viedä öljyä ja kaasua? Saksalle on elintärkeä etu, että se voi tuoda kaasua.”
Lipponen on toiminut konsulttina Nord Stream -kaasuputkiyhtiölle, joka on jo rakentanut yhden kaasuputken Venäjältä Itämeren pohjaa pitkin Saksaan.
Meneillään on Nord Stream 2 -kaasuputkihanke, joka on kiristänyt etenkin Saksan ja Yhdysvaltojen suhdetta.
Yhdysvalloissa Lipposta on kutsuttu ”Putinin mieheksi”.
LIPPOSEN mukaan Euroopassa EU:n kannatus on se verran suurta, että EU:ta pitää vahvistaa joka suunnasta, vaikka populistiset puolueet ovat nousussa monessa maassa.
Hänen mukaansa EU on jäämässä yksin, kun Yhdysvallat ei ole enää samanlainen liittolainen kuin ennen ja Kiina vahvistuu.
”Unionia uhkaa nurkkaan jääminen. Silloin meidän pitää hakea unionissa liikkumatilaa. Nyt pitää ottaa ohjakset omiin käsiin, kuten [Saksan liittokansleri] Angela Merkel on komeasti puhunut. Pitää saada talous vahvempaan kuntoon, emua pitää kehittää, myöskin puolustusyhteistyötä, ja ulkorajat pitää saada paremmin hallintaan. Pitää mennä eteenpäin.”
Hän ihmettelee, kuinka vähän Suomessa puhutaan EU:sta, vaikka Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa.
”Ihmettelen, miksi vaalikeskusteluissa ei keskustella lainkaan EU:sta. Ei se riitä mihinkään, että sanotaan vain ei. Nyt pitää saada ratkaisuja.”
Lipponen, 77, toimi pääministerinä vuosina 1995–2003.
Hän ihmettelee, kuinka vähän Suomessa puhutaan EU:sta, vaikka Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa.
”Ihmettelen, miksi vaalikeskusteluissa ei keskustella lainkaan EU:sta. Ei se riitä mihinkään, että sanotaan vain ei. Nyt pitää saada ratkaisuja.”
Lipponen, 77, toimi pääministerinä vuosina 1995–2003.
- VenäjäSeuraa
- Euroopan unioniSeuraa
- Mauno KoivistoSeuraa
- Paavo LipponenSeuraa
- Teemu LuukkaSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti