Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan kuin sen, että vuoden 2014 jälkeen mikään ei maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ole ollut entisellään...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Venäjä valtasi Krimin tasan viisi vuotta sitten – Viisi syytä, miksi Putinilla ei ole aihetta juhlaan
Välit länteen ovat romahtaneet, eikä Putin kannatuskaan ole enää entisensä, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.
Moskovan Maneesiaukiolla järjestettiin lauantaina kansanjuhla Krimin valtauksen kunniaksi.Yuri Kochetkov / EPA
MOSKOVAVenäjä valtasi Krimin viisi vuotta sitten kansallisen hurmoksen saattelemana. Valtaus on kuitenkin käynyt Venäjälle kalliiksi, eikä se enää innosta venäläisiä entiseen tapaan.
1. Kansan tuki hiipuu
Vaikka suurin osa venäläisistä hyväksyy Krimin valtauksen, sen tuottamiin hyötyihin uskoo yhä pienempi osa kansasta.
Venäjän valtion rahoittaman tutkimuslaitoksen FOM:n tässä kuussa tekemän kyselyn mukaan 39 prosenttia venäläisistä piti niemimaan valtausta Venäjää hyödyttävänä asiana. Vielä keväällä 2015 luku oli 67 prosenttia.
Syynä lienee se, että niemimaan valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, mikä näkyy monien venäläisten arjessa.
Krimin niemimaan valtauksen tai "sen liittämisen Venäjän yhteyteen", kuten se Venäjällä ilmaistaan, hyväksyy 77 prosenttia kansasta.
2. Putinin kannatus notkahti
Krimin valtaus suoritettiin kansalliskiihkoisen propagandan saattelemana. Erityisen vahvana instrumenttina tässä toimi Venäjän valtionjohdon ohjauksessa oleva televisio sekä sosiaalinen media.
Tarinan sankari oli presidentti Vladimir Putin, jonka kannatus singahti ennätyksellisiin yli 80 prosentin lukuihin heti valtauksen jälkeen. Nyt viisi vuotta myöhemmin Putinin tuki mataa 64 prosentissa. Se on yhtä alhaalla kuin ennen Krimin valtausta.
Lisäksi Putinin politiikkaan kielteisesti suhtautuvien venäläisten määrä on kaksinkertaistunut 33 prosenttiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Krimin Jaltalla marraskuussa.Alexei Druzhinin / Kremlin Pool / EPA
Putinin kannatusta kuritti erityisesti arvonlisäveron nosto ja epäsuosittu eläkeuudistus, joka nostaa venäläisten eläkeikää asteittain tästä vuodesta lähtien. Samaan aikaan venäläisten reaalitulot ovat kaventuneet.
Arjen vaikeuksien keskellä isänmaallinen hurmos on haihtunut.
3. Talouspakotteet kurittavat Venäjää
Krimin valtaus saattoi edesauttaa yhtä Venäjän ulkopolitiikan keskeistä tavoitetta. Ukraina ei ole päässyt liittymään sotilasliitto Natoon tai Euroopan unioniin.
Hinta on ollut kova Venäjän taloudelle. Krimin valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, eikä niille näy loppua – päinvastoin.
Uutistoimisto Bloombergin analyytikkojen mukaan Venäjän talous oli viime vuonna 10 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut ilman pakotteita.
Lännen pakotelistoille ovat päässeet myös länteen varojaan siirtäneet oligarkit sekä heidän yhtiönsä. Heitä ovat muun muassa suomalaisille tutut Gennadi Timtšenko ja Rotenbergin veljekset Boris ja Arkadi.
Pakotteiden lisäksi Venäjän taloutta on kurittanut öljyn hinnan putoaminen.
Venäjä on onnistunut ainakin osittain taloutensa uudistusohjelmassa, jonka tavoite oli lisätä kotimaista tuotantoa ja pakottaa ulkomaisia firmoja siirtämään tuotantoaan Venäjälle. Tähän taipui muun muassa suomalainen Valio.
4. Venäjän eristäminen jatkuu
Krimin valtaus johti talouspakotteiden lisäksi Venäjän kansainväliseen poliittiseen eristämiseen. Venäjä menetti yhteistyösuhteensa kansainvälisiin organisaatioihin kuten Natoon ja EU:hun.
Venäjän korkean tason kahdenväliset suhteet länsimaihin ovat käytännössä jäissä paria poikkeusta lukuun ottamatta.
Nato on lisännyt läsnäoloaan itälaidallaan eli Baltian maissa ja itäisessä Euroopassa, mikä on vastoin Venäjän haluja.
Tunnuksettomat venäläissotilaat ilmestyivät kuin tyhjästä Krimin niemimaalle maaliskuun alussa 2014.Artur Shvarts / EPA
Venäjä menetti uskottavuuttaan myös omien liittolaistensa parissa. Niemimaan valtaus oli esimerkki muille siitä, mitä voisi tapahtua, jos asettuu poikkiteloin Moskovan kanssa.
Venäjällä oli perinteisesti lämpimät välit Ukrainaan, sillä maita yhdistää historia, kulttuuri ja ortodoksinen kirkko. Krimin valtauksen takia Venäjä menetti rajoiltaan jälleen yhden ystävällismielisen valtion, ja sen etupiiri lännessä heikkeni.
5. Krim on kallis ylläpitää
Krimin valtaus itsessään on koitunut kalliiksi Venäjälle. Keskushallinto tukee niemimaan kehitystä jättimäisillä summilla.
Huoltoyhteydet Venäjältä niemimaalle olivat heikot viime vuoteen saakka, kun Putin kävi henkilökohtaisesti avaamassa Kertšin salmen ylittävän sillan. Silta maksoi kolme miljardia euroa.
Kertšin siltan edustalla syttyi kansainvälinen selkkaus marraskuussa 2018, kun Venäjän rajavartioalukset valtasivat ukrainalaisia sota-aluksia.Stringer / EPA
Siihen saakka tavarat, ruoka ja polttoaineet piti toimittaa niemimaalle meritse, mikä lisäsi niiden hintoja. Tämä taas johti ylimääräisten tukirahojen maksamiseen niemimaalle.
Kertšin sillalla voi liikennöidä nyt autot, raideyhteyden pitäisi valmistua tänä vuonna.
Niemimaan infrastruktuuri on heikoissa kantimissa. Muun muassa sillalle johtavat tiet ovat heikkokuntoisia. Moskovasta katsoen Krim on kaukana.
Krimiläiset elinkeinot kuten kalastus ja viininvalmistus ovat kärsineet itse valtauksesta ja sitä seuranneista pakotteista.
Hinnat Krimin kiinteistömarkkinoilla ovat nousseet kiitos sinne saapuneiden venäläisten virkamiesten ja sotilaiden. Matkailusta toivotaan lisäpontta Krimin taloudelle, mutta ukrainalaiset turistit loistavat poissaolollaan.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti