maanantai 11. maaliskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin sähköpostiviestintää Kemin taidemuseon intendentin Tanja Kavasvuon kanssa. Sovimme, että lähden pistäytymään taidemuseolla. Näin tein heti kohta. 
Olipa mukava jutusteluhetki Tanjan työhuoneessa - menneistä, nykyhetkestä ja lähitulevaisuudestakin. Keskusteluissamme vilisi jopa ihan uusiakin ajatuksia...

Pois lähtiessäni juttelimme vielä kulttuuriosaston päällikön, museotoimenjohtajan Kari Silvennoisen kanssa "ylähyllyllä" mm. meneillään olevasta taidenäyttelystä.

Niin - olihan minulla taidemuseolle ihan muutakin asiaa. Hain pois kaksi taideteosta:

+ kemiläisen kuvataiteilijan, taidemaalari Olavi Korolaisen ensimmäinen työ nimeltään Miehen pää, jonka hän on tehnyt tietokoneavusteisesti vuonna 1990. 
Arvelen, että hän ei ole sen koommin tehnyt em. tekniikalla taidetta. Muistan hyvin toteutustilanteen entisen Pohjolan Sanomat Oy:n kiinteistössä, kolmannessa kerroksessa olleen tietokoneyrityksen tiloissa Olavin hihkaisun: ”Hei! Tällähän voi piirtää!” Tämä teos ei ole ollut koskaan julkisesti esillä…

+ kemiläisen ”kansan-/harrastetaiteilijan” teos nimellä Paikka paikan päällä, markka markan päällä. Teos perustuu vanhan, 1800-luvun loppupuolella Laitakarin sahan lankunpätkistä rakennetun rakennuksen vintiltä, muhien joukosta löytyneeseen flanellihousujen paikkaan ja siihen liitettyihin kuuteen, tietyn vuosilukuisiin markan rahoihin. Rahat muodostavat nousujohteisen käyrän. Taulun voi sijoittaa myös ylösalaisin, mutta sen nousujohteinen ajatus säilyy.

Kuinka ollakaan tapasin vielä historia-asiantuntijan Timo Hietalan Iiris-kahviossa. Kerroin hänelle lukeneeni vasta hänen tekstiään Kemin Selkäsaaren Juhannuksen vietosta viime vuosisadan alkupuolelta 1950-luvulle saakka - mukavaa luettavaa. 

Kotiin tultuani menin pihalle fiilistelemään vähien lumien kanssa todeten, että Mersu ja Volkkari ovat ties monettako kertaa peittyneet taas lumivaippaan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti