Venäjän taloudesta ei ole luvassa Suomelle vetoapua. Itänaapurimme kärsii lukuisista talouteen liittyvistä ongelmista.
Vaikeuksiin viitataan muun muassa Voiman Venäjä -raportissa, joka toteutettiin puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön toimeksiannosta.
Raportin mukaan Venäjän talouden kasvuedellytykset eivät ole hyvät. Keskeisiä syitä tähän ovat kunnolliseen kasvuun riittämättömät investoinnit ja työvoiman väheneminen. Venäjän talouden ennakoidaan kasvavan reilun prosentin vuosivauhdilla.

Maan talous on edelleen herkkä vientihyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen muutoksille, ja öljyn hinnan putoaminen matalalle aiheuttaisi laman. Venäjä pystyisi selviämään muutamien vuosien yli ennen kaikkea valtion vararahastoon kerättyjen varojen ja valtion velkaantumisvaran avulla, raportissa todetaan.
Heikko veto näkyy myös Suomen tavaroiden ja palveluiden viennissä. Vielä muutama vuosi sitten niitä vietiin Venäjälle yli seitsemällä miljardilla eurolla. Nyt luku liikkuu 4,5 miljardissa.
Tilastokeskuksen tietokantojen mukaan Suomesta vietiin Venäjälle viime vuoden tammi–syyskuussa tavaroita ja palveluita 3,4 miljardilla eurolla. Ruotsiin vastaava summa oli 8,4 miljardia, Saksaan 6,0 ja Yhdysvaltoihin 5,7 miljardia euroa.
Vientiä Venäjälle rassaavat öljyn hinnan heikentämä rupla ja talouspakotteet.
Venäjällä on isoja rakenteellisia ongelmia. Raaka-ainevetoinen talous ei ole onnistunut kääntämään itseään korkean jalostusasteen osaamistaloudeksi. Ei ole ihme, että maa kärsii aivovuodosta.
Raportissa todetaan, että Venäjän osuus globaalista bkt:sta on noin kaksi prosenttia. Taloudellisesti Venäjä on samaa kokoluokkaa kuin Etelä-Korea ja vain vajaan kymmenyksen Yhdysvaltojen taloudesta.
Ostovoimakorjatulla ja asukasta kohden lasketulla bkt:lla Venäjä sijoittuu globaalissa vertailussa suunnilleen samalle tasolle Kreikan ja Latvian kanssa, mikä on noin 60 prosenttia Suomen tasosta.
Venäjän harjoittama kauppa on valjastettu poliittisille päämäärille, tosin tämä ilmiö koskee myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Kuten Kiinassa, myös Venäjällä valtion osittain tai kokonaan omistamien yhtiöiden hyötyä valtiolle mitataan muillakin kuin vain talousmittareilla.
Tämä näkyy esimerkiksi energiassa. Venäjä on kasvattanut ydinvoimavientiä. Voiman Venäjä -raportissa todetaan, että hankkeet edistävät Venäjän vaikutusvallan kasvua ja pehmeän vallan käyttöä. Venäjä voi käyttää ydinpolttoaineen hintaa ja saatavuutta vipuvartena erityisesti sellaisia maita vastaan, joissa riippuvuus sähköntuotannosta on suurta.
Tästä kulmasta on selvää, että Rosatomin Pyhäjoen laitostoimitus on kaikkea muuta kuin puhtaasti taloudellinen hanke.
”Suomen vienti Venäjälle pysyy ­nukuksissa. Venäjän talous kärsii lukuisista ­rakenteellisista ongelmista. Raaka-ainevetoinen talous ei ole onnistunut kääntämään itseään korkean jalostusasteen osaamistaloudeksi.”