Tämä on tosi kova juttu Kemille - hyvä me!
Suora nettilainaus Yle-Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Valtakunnallinen kiertotalouden osaamiskeskus aloittaa toimintansa – Kemin Ajokseen kaavaillaan kiertotalouden Piilaaksoa
Kiertotalouden osaamiskeskuksen on tarkoitus laajentua parin vuoden kuluessa myös 3-4 muuhun suomalaiskaupunkiin. Alan opetukseen tulisi satsata jatkossa jo peruskoulussa.
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen kiertotalouden osaamiskeskus perustetaan Kemiin.
Suomen valtion juhlarahasto Sitra on myöntänyt osaamiskeskukselle 600 000 euron tuen, joka on määrä käyttää vaiheittain seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana.
Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu.
Kemi valikoitui osaamiskeskuksen kohteeksi, sillä Meri-Lapin alueella on runsaasti raskasta teollisuutta ja alueella on panostettu kiertotalouteen jo pitkään. Suurin alueen kierrätettävän materiaalin tuottaja on Torniossa sijaitseva Outokummun terästehdas. Yhteensä alueella tuotetaan teollisuuden sivutuotetta 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrä vastaa 120 rekkalastillista vuoden jokaisena päivänä.
– Täällä on tehty pitkäjänteistä työtä jo useita vuosia teollisten symbioosien alueella eli toisen yrityksen sivutuote on toisen raaka-aine. Täällä alueella on myös vahva osaamisen tausta, sillä ammattikorkeakoulu on panostanut tähän kenttään, sanoo Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi.
Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuudet ovat moninaiset. Teollisuuden jätettä voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa, kuten teiden rakentamisessa korvaamaan rajallisia luonnontuotteita, kuten hiekkaa.
Tarkoituksena on levittää mallia muuallekin Suomeen sekä maailmalle. Tavoitteena on, että kahden vuoden päästä malli olisi jalkautettu 3–4 paikkakunnalle muualla Suomessa.
– Maailma tarvitsee pikaisesti edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, että talouden ja hyvinvoinnin kasvu ei enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön, Herlevi sanoo.
Kiertotaloutta myös opetukseen
Myös Lapin ammattikorkeakoulu panostaa jatkossa kierto- ja biotalouteen vuosittain yli 200 000 euroa. Tavoitteena on, että tekniikan ja luonnonvara-alan opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa bio- ja kiertotalouden opintoja vuoden verran vuonna 2018 perustettavassa Kiertokoulussa.
Tarkoitus ei ole rakentaa uusia seiniä, vaan Sitran myöntämällä rahalla palkataan alan osaajia, jotka voivat verkottua.
– Haemme kovia teollisen taustan ihmisiä, jotka pystyvät omalla osaamisellaan johtamaan projekteja eli pitää olla vahva verkottumisosaaminen ja vahva substanssiosaaminen ja kyky johtaa vaikeita projekteja maaliin, Herlevi kuvailee.
Nykyisin Suomi on maailmassa kiertotalouden kärkimaita.
– Se on kovan työn tulosta. Ei voi jäädä lepäämään laakereille, vaan pitää satsata investoinneilla ja osaamiseen sekä koulutukseen. Meillä on kova satsaus opetuskenttään, ihan peruskoulutasolle, jotta myös tulevissa sukupolvissa löytyy kovaa osaamista, Herlevi sanoo.
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan osaamiskeskuksella on positiivista vaikutusta Kemille. Hän uskoo alan yritysten lisääntyvän Lapissa.
– Tämä potentiaali huomioiden voidaan puhua Lapissa ainakin kymmenistä yrityksistä, jotka voivat saada uusia mahdollisuuksia oman bisneksensä kehittämiseen.
Kemi muuttuu tehtaansavuisesta trendikkään vihreäksi
Investoinnit voivat poikia myös työpaikkoja.
– Me toivomme tietysti, että nyt seuraavassa vaiheessa me saisimme nostettua näitä pilotti-investointeja pystyyn uusilla kumppanuuksilla ja sitä kautta tietenkin lähtee työpaikkapontentiaali realisoitumaan. Esimerkiksi nyt olemme kehittämässä Ajoksen aluetta sen tyyliseksi alustaksi, että siihen voi kiinnittyä yrityksiä ja lähteä rakentumaan toimintoja.
Myös uusiutuvaan energiaan erikoistunut kiinalainen Kaidi on suunnitellut sijoittavansa biojalostamon Kemin Ajokseen.
– Jos sinne joitakin alan toimijoita tulee, niin heidän sivuvirta saattaa olla esimerkiksi puupuolella suoraa raaka-ainetta tehtaan biopolttoaineeksi. Esimerkiksi tämänkaltaisia konkreettisia ketjuja me koitamme nyt koota ja toivottavasti se lähtee realisoitumaan pikkuhiljaa entistä vahvemmin, Nissinen kaavailee.
Kaupunginjohtaja näkee Ajoksen tukevaisuuden 5–10 vuoden päästä valoisana.
– Se on tällainen Pohjois-Suomen bio- ja kiertotalouden Piilaakso.
Paperitehtaista ja niiden aiheuttamasta hajusta menneinä vuosikymmeninä tunnetuksi tullut Kemi on saamassa myös uuden ja trendikkään imagon viherpesun myötä.
– Mieltäisin sen uusiutuvan teollisuuden käsitteeseen, omalla tapaa se on viherpesua, sanoo Nissinen ja tähdentää, ettei tarkoita viherpesua poliittisessa mielessä, vaan brändimielessä.
– Kemi haluaa olla resurssiviisas ja käyttää järkevästi erityisesti teollisuuden tuottamia sivuvirtoja ja toivottavasti ajatusmaailma jatkuu myös talouksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti