Käväisimme tänään Selkäsaaressa. Mökille päästyämme ja terassille rauhoituttuamme aistimme upeaa lintukonserttia.
Lisäksi taivaalla oli ainakin kaksikymmentä nuorta lokkia harjoittelemassa lämpimän ilmapatsaan nostetta. Olipa mukavaa katseltavaa.
Eikä siinä kaikki - kuulimme joutsenten ääniä ja näimme kohta niiden nousevan tyvenestä lahdenpoukamasta aikamoisen ääniefektin - "läpsytyksen" - säestämänä. Joutsenia oli kolme, kukaties neljä...
Vaimoni käväisi lenkin saaren pohjoispäädyssä, meni ilmeisesti kivirakkaa/pirunpeltoa pitkin vanhan hyppyrimäen betonianturoiden ohi - kävi katselemassa marjojen kukintoja.
Minä intouduin sahaamaan 4 metrin ja noin 30 senttimetrin halkaisijaltaan olevaa kuivaa kuusitukkia noin 30 senttimetrin polttopuumittaan. Vaikka sahassa oli uusi terä, niin olihan väkertämistä.
Tiheäsyinen puu oli tosi kovaa sahattavaksi. Puoleen väliin meni hyvin, mutta sitten alkoi vääntää vinoon>puoltaa, vaikka yritin rennosti sahata...
Yritin viilata sahanterän hampaita, hyöty jäi epäselväksi. Täytyy vielä seuraavalla saarikäynnillä yrittää tehostaa tuota edellä mainittua viilausta.
Googlasin hetki sitten: Käsisahan teroitus > johan löytyi asiaa. Kunnon teroitus vaatisi asialliset laitteet.
Taidan jättää väliin, sillä em. tyyppisiä (paksuja ja kuivia) puita en viitsi enää alkaa kihnuttamaan käsisahalla poikki. Pienemmät puut kyllä mielellään renkun päällä sahailee...
Niin - kuulen lukijan ihmettelevän, miksi en käytä moottorisahaa. Käsin sahaaminen on terapeuttista puuhaa ja turvallista. Siinä ehtii miettiä lähes kaikki maailman asiat..
Em. puiden halkominen on asia erikseen, taitaa käydä meidän Fiskarsimme kevyeksi, mutta onhan saaressa onneksi Kiinankirves. Taas tuli muistutus siitä, että polttopuuksi tarkoitetut kuuset on katkottava/pilkottava tuoreena.
Pohjoisella taivaalla alkoi hiukan salamoida ja jyristä, joten päätimme lähteä pois. Tosin eipä tuo ukkonen ainakaan tällä hetkellä näytä nousseen Kemin päälle. Nyt illansuussa on vähin alkanut sataa - hyvä niin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti