SUOMEN ja Venäjän presidentit kävivät 6.10. puhelinkeskustelun, jonka aikana Putin kertoi Niinistölle “Venäjän aloitteesta perustaa Donbassin alueelle YK:n missio, eli lähettää alueelle rauhanturvajoukkoja turvaamaan Etyjin tarkkailijoita Itä-Ukrainassa”.
Puhelu oli Venäjän mediassa laajimmin mainittu Suomeen liittynyt uutinen viimeisen parin viikon aikana. Miten Niinistö oli tähän lännessä lähes yksimielisesti torjuttuun ajatukseen suhtautunut, sitä ei mainittu.
Ilmeisesti saman puhelun yhteydessä Niinistö onnitteli Putinia tämän 65. syntymäpäivän johdosta. Näin ainakin voi päätellä onnittelijoiden luettelosta, jonka Venäjän media julkaisi seuraavana päivänä. Joukko oli melko pieni ja perin erikoinen. Useimmat onnittelijat olivat entisten neuvostotasavaltojen nykyisiä päämiehiä.
Poikkeuksen muodostivat Niinistön ohella Serbian ja Mongolian presidentit sekä Kansainvälisen olympiakomitean presidentti. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Kiinan tai Japanin johtajat, jotka Niinistö on tänä vuonna tavannut, eivät liittyneet onnittelijoiden joukkoon.
ENTINEN ulkoministeri Erkki Tuomioja on käynyt Moskovassa edistämässä Suomen ja Venäjän kanssakäymistä. Tapaamisessaan Venäjän Liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatšovin kanssa hän totesi Suomen toivovan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä venäläisten parlamentaarikkojen kanssa. Eikä Tuomioja puhunut vain Suomen nimissä: ”Myös kaikki Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaat toivovat kanssakäymisen paranevan ja aktivoituvan Venäjän kanssa”, Tuomioja vakuutti.
Suomen nykyinen ulkoministeri Timo Soini on puolestaan saanut Venäjän ensimmäiseltä varaulkoministeriltä Vladimir Titovilta mielenkiintoisen ehdotuksen. Venäjä haluaisi päästä mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeriöiden perinteiseen yhteistyöhön. Venäjä kutsuu ehdotusta “1 + 8 -formaatiksi”. Venäjän mukaan yhteistyö hälventäisi Venäjään liittyviä pelkoja ja auttaisi “Baltian ja Pohjois-Euroopan alueiden säilyttämistä vakaina vyöhykkeinä, joilla ei ole havaittavissa korkeaa jännitystä”.
Huoli vakauden säilymisestä on ajankohtainen myös Suomessa. Se yhdistää niitä suomalaisia Putinin ystäviä, jotka ovat äskettäin julkaisseet kirjan, jossa syylliseksi vakauden horjuttamiseen osoitetaan Suomi. Tämä johtuu siitä, että Suomi on varannut itselleen oikeuden hakea Naton jäsenyyttä, mikä kirjoittajien mukaan toteutuessaan romuttaisi alueen vakauden kertaheitolla.
Yksi kirjoittajista on on professori Matti Klinge, joka muistuttaa suomalaisia tähdellisestä asiasta: “Venäjällä ei unohdeta – ja siellä osataan – historiaa”.
Loistavan näytteen tästä osaamisesta antoi tvzvezda.ru, joka julkaisi 2.10. pitkän arvion Neuvostoliiton sotatoimista toisessa maailmansodassa.
Puhelu oli Venäjän mediassa laajimmin mainittu Suomeen liittynyt uutinen viimeisen parin viikon aikana. Miten Niinistö oli tähän lännessä lähes yksimielisesti torjuttuun ajatukseen suhtautunut, sitä ei mainittu.
Ilmeisesti saman puhelun yhteydessä Niinistö onnitteli Putinia tämän 65. syntymäpäivän johdosta. Näin ainakin voi päätellä onnittelijoiden luettelosta, jonka Venäjän media julkaisi seuraavana päivänä. Joukko oli melko pieni ja perin erikoinen. Useimmat onnittelijat olivat entisten neuvostotasavaltojen nykyisiä päämiehiä.
Poikkeuksen muodostivat Niinistön ohella Serbian ja Mongolian presidentit sekä Kansainvälisen olympiakomitean presidentti. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Kiinan tai Japanin johtajat, jotka Niinistö on tänä vuonna tavannut, eivät liittyneet onnittelijoiden joukkoon.
ENTINEN ulkoministeri Erkki Tuomioja on käynyt Moskovassa edistämässä Suomen ja Venäjän kanssakäymistä. Tapaamisessaan Venäjän Liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatšovin kanssa hän totesi Suomen toivovan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä venäläisten parlamentaarikkojen kanssa. Eikä Tuomioja puhunut vain Suomen nimissä: ”Myös kaikki Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaat toivovat kanssakäymisen paranevan ja aktivoituvan Venäjän kanssa”, Tuomioja vakuutti.
Suomen nykyinen ulkoministeri Timo Soini on puolestaan saanut Venäjän ensimmäiseltä varaulkoministeriltä Vladimir Titovilta mielenkiintoisen ehdotuksen. Venäjä haluaisi päästä mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeriöiden perinteiseen yhteistyöhön. Venäjä kutsuu ehdotusta “1 + 8 -formaatiksi”. Venäjän mukaan yhteistyö hälventäisi Venäjään liittyviä pelkoja ja auttaisi “Baltian ja Pohjois-Euroopan alueiden säilyttämistä vakaina vyöhykkeinä, joilla ei ole havaittavissa korkeaa jännitystä”.
Huoli vakauden säilymisestä on ajankohtainen myös Suomessa. Se yhdistää niitä suomalaisia Putinin ystäviä, jotka ovat äskettäin julkaisseet kirjan, jossa syylliseksi vakauden horjuttamiseen osoitetaan Suomi. Tämä johtuu siitä, että Suomi on varannut itselleen oikeuden hakea Naton jäsenyyttä, mikä kirjoittajien mukaan toteutuessaan romuttaisi alueen vakauden kertaheitolla.
Yksi kirjoittajista on on professori Matti Klinge, joka muistuttaa suomalaisia tähdellisestä asiasta: “Venäjällä ei unohdeta – ja siellä osataan – historiaa”.
Loistavan näytteen tästä osaamisesta antoi tvzvezda.ru, joka julkaisi 2.10. pitkän arvion Neuvostoliiton sotatoimista toisessa maailmansodassa.
Todettuaan ensin, ettei Neuvostoliitolla koskaan ollut mitään valloitusaikeita, ja että ilman neuvostoarmeijan sankaruutta eräät maat (Puola) olisivat kokonaan hävinneet kartalta, artikkelin laatija siirtyy käsittelemään Suomea, joka taipui rauhaan syyskuussa 1944.
“Ei suinkaan hyvä tahto, vaan neuvostojoukkojen onnistunut hyökkäys kaikilla rintamilla pakotti Suomen tähän päätökseen. Neuvostoliiton ilmavoimat olisivat voineet pyyhkäistä Suomen kaupungit kartalta, mutta ollen uskollinen jaloille venäläisille perinteille Stalin ei antanut tällaista tuhoamiskäskyä”.
MITÄ Nato-jäsenyyteen muuten tulee, niin Venäjällä on toki pantu merkille, että RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds on avoimesti asettunut tukemaan jäsenyyden hakemista.
Ilmiötä selitti Moskovan politiikantutkimuksen klubin johtaja Jevgeni Ben radioasema Sputnikin haastattelussa 10.10. Hän muistutti, että yli puolet suomalaisista vastustaa jäsenyyttä, ja sitä kannattaa vain viidennes.
Silti aihe on Suomessa ollut ajankohtainen, koska “Nato on viime vuosina aktiivisesti tuuppinut Suomea jäsenyyden suuntaan ja Naton johtajat näkevät haaveunia sotilastukikohdista Suomen alueella”.
Yhdysvaltain ja Naton on kuitenkin vaikea saada Suomea jäsenyyden kannalle. Tämä johtuu Benin mukaan siitä, että Suomen perinteisiin kuuluu neutraliteetin vaaliminen, eikä Suomen valtiojohto yksinkertaisesti pidä Venäjää potentiaalisena vihollisena.
“Venäjän kanssa hyvistä ja vakaista naapuruussuhteista nauttiva Suomi varmasti mittaa monen monta kertaa ennen kuin leikkaa”, Ben päättelee.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
“Ei suinkaan hyvä tahto, vaan neuvostojoukkojen onnistunut hyökkäys kaikilla rintamilla pakotti Suomen tähän päätökseen. Neuvostoliiton ilmavoimat olisivat voineet pyyhkäistä Suomen kaupungit kartalta, mutta ollen uskollinen jaloille venäläisille perinteille Stalin ei antanut tällaista tuhoamiskäskyä”.
MITÄ Nato-jäsenyyteen muuten tulee, niin Venäjällä on toki pantu merkille, että RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds on avoimesti asettunut tukemaan jäsenyyden hakemista.
Ilmiötä selitti Moskovan politiikantutkimuksen klubin johtaja Jevgeni Ben radioasema Sputnikin haastattelussa 10.10. Hän muistutti, että yli puolet suomalaisista vastustaa jäsenyyttä, ja sitä kannattaa vain viidennes.
Silti aihe on Suomessa ollut ajankohtainen, koska “Nato on viime vuosina aktiivisesti tuuppinut Suomea jäsenyyden suuntaan ja Naton johtajat näkevät haaveunia sotilastukikohdista Suomen alueella”.
Yhdysvaltain ja Naton on kuitenkin vaikea saada Suomea jäsenyyden kannalle. Tämä johtuu Benin mukaan siitä, että Suomen perinteisiin kuuluu neutraliteetin vaaliminen, eikä Suomen valtiojohto yksinkertaisesti pidä Venäjää potentiaalisena vihollisena.
“Venäjän kanssa hyvistä ja vakaista naapuruussuhteista nauttiva Suomi varmasti mittaa monen monta kertaa ennen kuin leikkaa”, Ben päättelee.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
- Jarmo Mäkelän kolumnitSeuraa
- KolumnitSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti