perjantai 20. lokakuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 70...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Nettilainausta RAVA:sta:


Indeksin avulla on määritelty RAVA-luokat (Valta 2009) ja arvioitu asiakkaan avuntarvetta esimerkiksi seuraavassa esitellyn mukaisesti (mm. Valtonen 2001, Laaksonen 2009). RAVA-luokat ovat viitteellisiä arvioita, ja mittaria voidaan käyttää apuvälineenä, ei määräävänä tekijänä asiakkaan hoidossa. 
Avun tarve
RAVA-indeksin arvo
RAVA-luokka
Satunnainen
1,29–1,49
1
Tuettu  
1,50–1,99
2
Valvottu
2,00–2,49
3
Valvottu
2,50–2,99
4
Tehostettu
3,00–3,49
5
Täysin autettava
3,50–4,03
6
Monissa kunnissa raja-arvot ovat paikallispoliittisesti määriteltyjä.
Edellytykset mittarin käytölle: koulutus ja välineetTietoja tästä kohdasta
FCG Oy järjestää maksulliset käyttäjäkoulutukset. Maksullinen RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään käyttöönottokoulutuksen jälkeen. Vuoden 2007 alusta lähtien arviointitiedot on siirretty RAVATAR-ohjelman (tietokonesovellus) avulla valtakunnalliseen tietokantaan.
Mittari on mukana seuraavissa tutkimuksissa:Tietoja tästä kohdasta
Valta Maija. 2009. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve. Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, FCG. Efeko Oy.
Mittarin tausta ja kuvaus:Tietoja tästä kohdasta
Alkuperäiset kehittäjät olivat Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Mittari otettiin alun perin käyttöön vuonna 1989 SAS-toiminnan (Selvitys-Arviointi-Sijoitus) avuksi Turussa (Rajala ym. 2001, Rajala 1997). Mittaria on kehitetty vuodesta 1998 Kuntaliitossa, sittemmin Qualisan Oy:ssä, Efeko Oy:ssä ja FCG Efeko Oy:ssä. Tällä hetkellä mittarin kehittämistyöstä vastaa FCG Oy.
RAVA™ -toimintakykymittari on Kuntaliiton omistama ja FCG Oy:n lisensoima ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka. RAVA-arvioinnit tallennetaan web-pohjaisella RAVATAR-tietokoneohjelmalla valtakunnalliseen tietokantaan. Tämä mahdollistaa mm. kuntien välisen vertailun. RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään vasta käyttöönottokoulutuksen jälkeen.
RAVA-mittari mittaa ensisijaisesti päivittäisistä perustoimista selviytymistä (BADL). Mittarin ylläpitotaho suosittelee, että arvioinnin tukena käytetään ns. MMSE-testiä ja GDS-seulaa, joilla selvitetään tarkemmin muistia ja mielialaa (masennusta). Mittarin tuottama RAVA-indeksi voi toimia viitteellisenä arvona, mutta sen ei koskaan tule olla ainoa kriteeri päätöstä tehtäessä (Valta 2009).
Mittari koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan päivittäisen avun tarvetta käyttäen valmiita vastausvaihtoehtoja. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Vastausten pohjalta lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden avulla arvioidaan avun tarvetta. Indeksin painoarvo kunkin kysymyksen eri vaihtoehdolle on saatu multiregressioanalyysin avulla (Rajala ym. 2001).
RAVA-toimintakykymittaria on käytetty vuodesta 1999 lähtien, ja vuoden 2008 lopussa mittari oli käytössä noin 320 kunnassa ja noin 250 yksityisellä palveluntuottajalla. Mittarin peittävyysalue oli n. 83 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä (Valta 2009).

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi RAVA-raportin tiedoksi.

Eila Knuutin ja Tuire Kourulan aloite/A-klinikka auki myös heinäkuussa

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.

Paavo Leminahon aloite/Ennakkotutkimus muistihäiriöistä


Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.
_____________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan seitsemäs kokous 7/2005 20.09.2005 klo 16.00-16.15 pidettiin Sosiaaliviraston kokoushuoneessa os. Keskuspuistokatu 30.

Se oli yhden asian todellinen pikakokous.

Esityslistalla oleva asia:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtosäännön muuttaminen sekä siihen liittyvät virkajärjestelyt

Asian taustaa> sosiaali- ja terveyspalveluiden selvitys:

Silloisen voimassaolevan johtosäännön mukaan terveyspalveluiden tulosalueen johtajana toimi johtava lääkäri. Sosiaalityön tulosalueen johtajana oli sosiaalityön johtaja sekä vanhus- ja vammaispalveluiden tulosalueen johtajana vanhus- ja vammaispalvelujohtaja. 

Johtavan lääkärin virka oli haettavana 8.4.-13.5.2005. Virkaan tuli yksi hakija. Ko. hakijan kanssa ei löytynyt yksimielisyyttä palkkausehdoista. Edellisen kerran vuonna 2000 ko. viran ollessa haussa, oli myös yksi hakija.

Terveyspalveluiden tulosalue jakautuu seuraaviin toiminnallisiin tulosyksiköihin:
- terveydenhoitopalvelut
- sairaanhoitopalvelut
- suun terveyden huoltopalvelut
- Sauvosaaren sairaala
- erityispalvelut (kuntoutuspalvelut ja työterveyshuolto)
- mielenterveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi kokouksessaan 7.6.2005 laajan ja perusteellisen keskustelun terveyspalveluiden haasteista ja tulosalueen johtamisesta. Keskustelun ja perusteellisen pohdiskelun jälkeen lautakunta päätyi esittämään erillisen terveydenhuollon johtajan viran perustamista. Ko. järjestely edellyttää johtosäännön muuttamista.

Monien vaiheiden jälkeen (Kehrä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto) asia eteni.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle perustettavaksi 1.1.2006 alkaen terveydenhuollon johtajan viran sekä vahvistettavaksi viran kelpoisuusehdot.
_______________________________________________________________________

Olen jo tovin odotellut, että saan näille teksteilleni asiallisia kommentteja mutta ei... kynnys julkisesti kommentoida näyttää olevan edelleen "taivaissa".

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti