Edellä oleva on erittäin supistettu versio sosiaali- ja terveyslautakunnan alkuvuoden viimeisestä kokouksesta.
Pöytäkirja-aineistossa kiinnitin erityistä huomiota mm. siihen, miten tietyt - nykyäänkin erittäin paljon esillä olevat käsitteet - ovat jo toistakymmentä vuotta sitten olleet esillä.
Muun muassa vaikuttavuus, hyvinvointi ja palvelurakenneuudistus ovat voimakkaasti esillä.
Erityisesti tuo BSC-malli "kolahti" näin jälkikäteenkin:
Tasapainotettu tuloksellisuuden arviointi, Balanced scorecard (BSC)-mallin neljä perusnäkökulmaa ovat vaikuttavuus, prosessit ja resurssihallinta, henkilöstön osaaminen ja uusiutumiskyky sekä kuntalainen ja asiakas.
Strategiatyön kolmannen vaiheen pääteemana olivat palaute- ja arviointimenetelmät, mm. asiakaspalaute.
Tuntuu välillä siltä, että näillä nykyajan populistisilla kellokkailla, joilla kyllä tietyt toistosanat ovat hallussa, ovat unohtuneet tietyt faktat.
Monet asiat ovat olleet nimenomaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osa-alueella huolen aiheena, koska siellä on iät ajat pyritty huolehtimaan jokaisesta kemiläisestä. Valitettavasti rahaa ei aina ole ollut riittävästi käytössä hyviinkään hankkeisiin. Rahan vähyys oli aistittavissa alkuvuonna 2005 joka kokouksessa...
______________________________________________________________________________
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kuudes kokous 6/2005 01.09.2005 klo 15.00-17.55 pidettiin Tilapalvelun kokoushuoneessa os. Keskuspuistokatu 6-8.
Itse en näemmä ole ollut paikalla - todennäköisesti olen ollut samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla opetusalan edunvalvontakuvioissa mukana. Em. kokouksessa on ollut läsnä henkilökohtainen varajäseneni Sven Nyberg.
Esityslistalla näyttää olleen mm. seuraavaa:
Toiminnan ja talouden toteutumat 2/2005, odotusarvot kesä- ja heinäkuu 2005/TA 2005 määrärahojen korotusesitys
Tuttu tilanne, talousarvion ylitystä odotettavissa ja määrärahojen korotusesitys edessä.
Erityisesti erikoissairaanhoidon korkeat/nousevat kustannukset olivat Kemissä edelleen vertailukaupunkien vastaaviin verrattuina huomattavasti keskimääräistä korkeammat.
Jo aikaisemmin oli ollut puheena kemiläisten "turhasta makkuuttamisesta Länskässä > siirtoviivepotilaat". Oli keskusteltu mm. Sauvosaaren sairaalan mahdollisuudesta lisätä tarvittaessa sairaansijojen määrää.
Kupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettiin esittää huomattava (yli 4 miljoonaa euroa) menomäärärahan korotus...
Voin kuvitella, että kaupungintalolla on tuskailtu ja revitty vähäisiä hiuksia päästä - vähintäänkin hiusten harmaantuminen ilmeisesti on merkittävästi lisääntynyt.
Mistä kaikki loppujen lopuksi aiheutui? Pääasiassa kemiläisten voimakkaasta ikääntymisestä, korkeasta sairastavuudesta ja työttömyydestä...
Keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2004
Kemi oli ollut mukana Suomen Kuntaliiton vetämässä keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten vertailussa vuosina 2002 ja 2003.
Keskisuurten kaupunkien terveysjohdon aloitteesta vuoden 2004 kustannustiedot oli koottu myös muusta sosiaalitoimesta kuin, mitä lisättyyn terveydenhuoltoon kuuluu.
Kemin sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset (euroa/asukas) olivat keskisuurten kaupunkien kolmanneksi korkeimmat Vaasan ja Rovaniemen jälkeen. Kokonaiskustannukset Kemin sosiaali- ja terveyspalveluissa olivat 5,9% keskisuurten kaupunkien keskivertoa suuremmat.
Em. asiakokonaisuuksista keskusteltiin, merkittiin tiedoksi ja lähetettiin kaupunginhallitukselle sekä edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi em. selvitys.
Keskisuurten kaupunkien RAVA-tutkimus
Kemin kaupunki oli ollut mukana keskisuurten kaupunkien RAVA-tutkimuksessa. Tutkimut toteutettiin yhteistyössä Qualisan Oy:n kanssa.
Tutkimusaineisto kerättiin 65-vuotta täyttäneistä säännöllisen hoidon ja palvelun piirissä olevista asiakkaista 30.9.-15.11.2004 välisellä ajalla.
Nettilainausta RAVA:sta:
Indeksin avulla on määritelty RAVA-luokat (Valta 2009) ja arvioitu asiakkaan avuntarvetta esimerkiksi seuraavassa esitellyn mukaisesti (mm. Valtonen 2001, Laaksonen 2009). RAVA-luokat ovat viitteellisiä arvioita, ja mittaria voidaan käyttää apuvälineenä, ei määräävänä tekijänä asiakkaan hoidossa.
Monissa kunnissa raja-arvot ovat paikallispoliittisesti määriteltyjä.
| |||||||||||||||||||||
Edellytykset mittarin käytölle: koulutus ja välineet |
FCG Oy järjestää maksulliset käyttäjäkoulutukset. Maksullinen RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään käyttöönottokoulutuksen jälkeen. Vuoden 2007 alusta lähtien arviointitiedot on siirretty RAVATAR-ohjelman (tietokonesovellus) avulla valtakunnalliseen tietokantaan.
| ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mittari on mukana seuraavissa tutkimuksissa: |
Valta Maija. 2009. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve. Suurten ja keskisuurten kaupunkien RAVA poikkileikkaustutkimus v. 2008, FCG. Efeko Oy.
| ||||||||||||||||||||
| Mittarin tausta ja kuvaus: |
Alkuperäiset kehittäjät olivat Tapio Rajala ja Eero Vaissi. Mittari otettiin alun perin käyttöön vuonna 1989 SAS-toiminnan (Selvitys-Arviointi-Sijoitus) avuksi Turussa (Rajala ym. 2001, Rajala 1997). Mittaria on kehitetty vuodesta 1998 Kuntaliitossa, sittemmin Qualisan Oy:ssä, Efeko Oy:ssä ja FCG Efeko Oy:ssä. Tällä hetkellä mittarin kehittämistyöstä vastaa FCG Oy.
RAVA™ -toimintakykymittari on Kuntaliiton omistama ja FCG Oy:n lisensoima ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka. RAVA-arvioinnit tallennetaan web-pohjaisella RAVATAR-tietokoneohjelmalla valtakunnalliseen tietokantaan. Tämä mahdollistaa mm. kuntien välisen vertailun. RAVA™ -käyttöoikeuslisenssi myönnetään vasta käyttöönottokoulutuksen jälkeen.
RAVA-mittari mittaa ensisijaisesti päivittäisistä perustoimista selviytymistä (BADL). Mittarin ylläpitotaho suosittelee, että arvioinnin tukena käytetään ns. MMSE-testiä ja GDS-seulaa, joilla selvitetään tarkemmin muistia ja mielialaa (masennusta). Mittarin tuottama RAVA-indeksi voi toimia viitteellisenä arvona, mutta sen ei koskaan tule olla ainoa kriteeri päätöstä tehtäessä (Valta 2009).
Mittari koostuu 12 kysymyksestä, joilla mitataan päivittäisen avun tarvetta käyttäen valmiita vastausvaihtoehtoja. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Vastausten pohjalta lasketaan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden avulla arvioidaan avun tarvetta. Indeksin painoarvo kunkin kysymyksen eri vaihtoehdolle on saatu multiregressioanalyysin avulla (Rajala ym. 2001).
RAVA-toimintakykymittaria on käytetty vuodesta 1999 lähtien, ja vuoden 2008 lopussa mittari oli käytössä noin 320 kunnassa ja noin 250 yksityisellä palveluntuottajalla. Mittarin peittävyysalue oli n. 83 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä (Valta 2009).
|
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi RAVA-raportin tiedoksi.
Eila Knuutin ja Tuire Kourulan aloite/A-klinikka auki myös heinäkuussa
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa kokoukseen tuodun aloitteen käsittelyyn ja valmistetltavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti