Alla olevassa artikkelissa todetaan: Pääministerin profiili on korostetun kotimainen. Hän on keskittynyt viemään läpi julkisen talouden sopeutusta, sotea ja kilpailukykypakettia. Isot uudistushankkeet ovat edenneet hitaasti, mikä on ajanut prosessikaaviolleen omistautuneen pääministerin jatkuvaan lähikontaktiin työmarkkinoiden, soten ja omistajapolitiikan osapuolten kanssa.
Analyysi: Pääministeri Sipilä on jäänyt ulkopolitiikan ulkoradalle
Sipilä ei ole profiloitunut Eurooppa-neuvoston vaikuttajana, kuten edeltäjät Jyrki Katainen ja Matti Vanhanen, Esko Ahosta tai Paavo Lipposesta puhumattakaan. Näin kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen analyysissaan.
Tästä huolimatta pääministerin näkemys Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta suunnasta on jäänyt hahmottomaksi. Sipilä on jäänyt tai jätetty ulkopolitiikassa ulkokehälle.
Venäjän arvaamattomuus, pakolaiskriisi ja EU:n sisäiset ristiriidat ovat pakottaneet Suomen aktivoitumaan ja asemoimaan itseään uudelleen.
Pelkistettynä Suomi on lähentynyt Yhdysvaltoja ja voimistanut turvallisuuspoliittista yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Suomen linjauksia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta on myös kirjattu kevään aikana kolmeen selontekoon.
Pelkistettynä Suomi on lähentynyt Yhdysvaltoja ja voimistanut turvallisuuspoliittista yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Suomen linjauksia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta on myös kirjattu kevään aikana kolmeen selontekoon.
Pääministerin profiili on korostetun kotimainen. Hän on keskittynyt viemään läpi julkisen talouden sopeutusta, sotea ja kilpailukykypakettia. Isot uudistushankkeet ovat edenneet hitaasti, mikä on ajanut prosessikaaviolleen omistautuneen pääministerin jatkuvaan lähikontaktiin työmarkkinoiden, soten ja omistajapolitiikan osapuolten kanssa.
Sipilä ei ole profiloitunut Eurooppa-neuvoston vaikuttajana, kuten edeltäjät Jyrki Katainen ja Matti Vanhanen. Esko Ahosta tai Paavo Lipposesta puhumattakaan.
Sipilä vaikuttaa pragmaatikolta, joka on pikemminkin vetäytynyt kuin tavoitellut omaa roolia ulkopoliittisessa vallankäytössä ja johtajuudessa. Ratkaisua on voinut vauhdittaa haluttomuus törmätä samalle tontille voimakastahtoisen ja laajaa kansansuosiota nauttivan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Presidentin vahvaa ulkopoliittista roolia voi pitää luontevana nyt kun Venäjän aggressiivinen toiminta tiivistänyt yhteydenpitoa sekä kansainvälisesti että kahdenvälisesti. Sovittu työnjako on käytännössä palauttanut presidenttijohtoisen ulkopolitiikan, jossa kokoomustaustaisen presidentin lojaalina työparina toimii perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini.
Ulkopolitiikan pelikentältä syrjäytynyt keskusta saa pian liikkeelle vapaan agentin, kun puolue valitsee presidenttiehdokkaansa kesäkuussa.
Puolitoista vuotta ennen vaaleja tehtävää valintaa on hämmästelty. Vanhanen on ilmoittanut luopuvansa heti eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta ja keskittyvänsä vain presidentinvaalikampanjaan, mikä käytännössä merkitsee yritystä profiloitua presidentin ja ulkoministerin hallitsemalla tontilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti