tiistai 31. toukokuuta 2016

Salattu Talvivaara-asiakirja julki: Samoja ympäristöongelmia alasajossa ja jatkamisessa...

ANTTI LANKINEN

Talvivaaran kaivosalueen näkymät kuvattiin 700 metrin korkeudesta.
Yllä olevasta Anntti Lankisen ottamasta ilmavalokuvasta on aistittavissa Sotkamon Talvivaaran valtavat mittasuhteet. Prosessia ei voi "sammuttaa" tuosta vaan ikään kuin katkaisimesta vääntäen - naks...

Itselläni ainakin tässä vaiheessa on vahva tunne, että Terrafame löytää tämän vuoden aikana uuden rahoitusvaihtoehdon ja tuotanto jatkuu.



Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta hiukan tuunattuan:
Talous 

Salattu Talvivaara-asiakirja julki: Samoja ympäristöongelmia alasajossa ja jatkamisessa

Kainuun ELY-keskus käy lausunnossaan läpi, miten kaivoksen sulkeminen tai toiminnan jatkaminen vaikuttaisivat ympäristöasioiden hoitoon. Ongelmat ovat yhteisiä molemmissa skenaarioissa, mutta alasjossa tapahtuva louhinnan lopettaminen aiheuttaisi haasteita muun muassa metallitehtaan toiminnalle.

Terrafame.

Terrafamen kaivostoimintaa. Kuva: Terrafame

Entistä Talvivaaran kaivosta valvovan Kainuun ELY-keskuksen arvion mukaan valtion Terrafame-yhtiön on ratkottava samoja ympäristöongelmia riippumatta siitä, aiotaanko toimintaa jatkaa vai ajaa alas. Tiedot ilmenevät Ylen saamasta asiakirjasta, jonka Kainuun ELY-keskus aluksi salasi.
Ratkottavat asiat liittyvät muun muassa ympäristölupien hakemiseen, sulfaatinpoistoon vesistä, keskuspuhdistamon rakentamiseen, vesienkäsittelysakkojen sijoittamiseen, uusien kaatopaikkojen suunnitteluun ja valuma-alueen pienentämiseen

Louhinnan lopettaminen aiheuttaisi kuitenkin haasteita liuoskierron hallinnassa ja metallitehtaan toiminnassa.
ELY-keskus totesi aluksi Ylelle, ettei se luovuta kyseistä asiakirjaa, koska se on "osa viranomaisen varautumista". Sittemmin ELY perui päätöksensä ja totesi, että salauksesta ilmoittanut virkamies oli tehnyt virheen kiireisessä tilanteessa. Asia siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, joka luovutti lopulta asiakirjan Ylelle. Sen ovat allekirjoittaneet Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen ja asiantuntija Joni Kivipelto.
Lausunnossa huomautetaan, että kaivoksen ympäristöluvissa sulkemisesta ei ole tehty yksityiskohtaista suunnitelmaa eikä sitä koskevia määräyksiä ole annettu. Alun perin luvissa lähdettiin siitä, että kaivoksen eri osia suljettaisiin vähitellen toiminnan elinkaaren aikana.
– Sulkemista ei tule lähteä suorittamaan ennenaikaisesti ilman asianmukaisia suunnitelmia ja ympäristölupia, lausunnossa todetaan.

Sulfaatinpoistoon panostettava

Kaivoksen keskeinen ongelma on sen alueelle kertynyt vesimäärä, yhteensä noin 8,5 miljoonaa kuutiota. Kaivos ei pysty poistamaan vesistä riittävästi sulfaattia niin, että se voisi juoksuttaa niitä ulos kaivokselta noudattaen lupamääräyksiä.
ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että sulfaatin poistotekniikkaa on hankittava, oli ratkaisuna sitten kaivoksen sulkeminen tai jatkaminen. Yhtiöllä on käynnissä kahden miljoonan euron pilottihanke, josta odotetaan sulfaatinpoistoon käytännön apua aikaisintaan 2-3 vuoden kuluttua.
Lisäksi Terrafamella on jo nyt suunnitteilla keskuspuhdistamo. Se ei kuitenkaan ELY-keskuksen mukaan paranna oleellisesti vesien laatua, vaan keskittää niiden ja sakkojen käsittelyä. Asiakirjasta käy ilmi lisäksi, että kaivos aikoo korottaa kipsisakka-altaan lohkojen reunoja tilavuuden lisäämiseksi.

Metallitehtaan toiminta keskiössä

Lausunnossa käydään läpi useita alasajoon liittyviä vaiheita. ELY-keskus toteaa muun muassa, että bioliuotuksen niin sanottujen primäärikasojen sulkemisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että kasoilta vapautuvalle kiertoliuokselle on kaivoksella riittävästi varotilavuutta. Vaarana on muuten väkevän liuoksen purkautuminen hallitsemattomasti ympäristöön. Ympäristöriski syntyy myös, mikäli kasat jäätyvät.
ELY painottaa kaivoksen metallitehtaan keskeistä roolia alasajovaihtoehdossa. 

Tehtaassa bioliuoksesta saostetaan muun muassa nikkeliä. ELY:n mukaan louhinnan lopettaminen tarkoittaisi muun muassa sitä, että bioliuotuskasoja ei enää ylläpidetä tuoreella malmilla, mikä johtaisi niiden bioaktiivisuuden hiipumiseen.
Samalla kasoilta metallitehtaaseen johdettavan liuoksen lämpötila alkaisi laskea ja metallien saostaminen tehtaalla vaikeutuisi. ELY arvioi, että saostusta pystyttäisiin tekemään rikkivedyn avulla parin talven ajan, minkä jälkeen rikkivety voitaisiin vaihtaa natriumvetysulfidiin. Sillä saostus onnistuu matalammassakin lämpötilassa. Tätä Terrafame kokeili jo viime vuonna.
– Natriumvetysulfidisaostus kuluttaa suuren määrän kemikaaleja lisäten kustannuksia eikä sen käytöstä talviolosuhteissa ole vielä riittävää kokemusta, lausunnossa todetaan.
ELY-keskus ehdottaa myös, että kun arvometallien saostaminen muuttuu mahdottomaksi, Terrafamen pitäisi tutkia mahdollisuutta muuttaa prosessia niin, että tehtaalla ryhdyttäisiin käsittelemään metallipitoisia vesiä.

Alasajon kustannusarvio 300 miljoonasta ylöspäin

ELY-keskus kertoo sulkemisen kustannusarvioksi 300 miljoonaa euroa, mutta toteaa, että kustannukset voivat nousta kaivosalueelle tarvittavien investointien myötä. Terrafame-yhtiö on puhunut julkisuudessa jopa 500 miljoonan euron kustannuksista.


Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ilmoitti viime viikolla hallituksen kannaksi, että kaivoksen alasajoa ryhdytään valmistelemaan. Samalla Terrafamelle kuitenkin annettiin 144 miljoonan euron pääoma toiminnan jatkamiseen.
Yhtiöllä on joulukuun loppuun asti aikaa vielä yrittää löytää yksityistä rahoitusta, jotta kaivos voisi jatkaa toimintaansa.

Venäjän uusi operaatio Syyriassa

Alla olevan artikkelin mukaan Syyriasta on muodostunut/muodostumassa Venäjän armeijan käytännön koekenttä, jossa osittain testataan uutta kalustoa mutta pääasiassa ajetaan loppuun - pienellä riskillä - vanhaa kalustoa.

Todettakoon, että Syyrian rauhanneuvottelut Sveitsin Genevessä ovat jumissa ja sota = sisällissota jatkuu ja aivan viimeaikaisten mediatietojen mukaan laajenee...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Venäjän uusi operaatio Syyriassa


Venäjän ilmaiskut ovat jatkuneet Syyriassa koko kevään. Hmeimimin tukikohdassa toukokuun alussa kuvattu Suhoi Su-24 on, koneeseen maalatuista punatähdistä päätellen, tehnyt 42 pommituslentoa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA

Venäjä on jatkanut ja laajentanut sotatoimiaan Syyriassa sen jälkeen, kun se keväällä ilmoitti osittain vetäytyvänsä maasta. Sotakokemusta Syyriasta on karttunut Suomen lähialueidenkin venäläisjoukoille. Nyt Venäjä näyttää tulleen jäädäkseen.

Venäjä käänsi sodan kulun

Venäjä aloitti ilmaiskut Syyriassa syyskuun 30. päivänä 2015. Maaliskuun 2016 puoliväliin mennessä lennettiin yli 9 000 taistelulentoa, vilkkaimmillaan jopa 90 lentoa päivässä.

Ilmaiskut kohdistuivat varsinkin aluksi ns. maltillisiin kapinallisryhmiin. Myöhemmin painopiste näytti siirtyvän Isis-järjestön heikentämiseen.

Opposition ja länsimaiden tarkkailijat sanovat, että maaliskuuhun 2016 mennessä Venäjän pommituksissa kuoli tuhansia taistelijoita ja noin 2 000 siviiliä. Venäjän mukaan siviilejä ei ole kuollut.
Venäjän ilmatuella Syyrian hallituksen armeija on saanut pysäytettyä kapinallisten etenemisen ja onnistunut valtaamaan joitakin alueita takaisin.

Venäjän toiminta Syyriassa on muuta kuin presidentti Vladimir Putin antoi maaliskuussa ymmärtää. Venäjä ei ole vetäytynyt Syyriasta. Päinvastoin.

Venäjän ilmavoimia on maassa yhtä paljon kuin ennenkin, ja maataisteluissa Venäjän tuki presidentti Hafez al-Assadin armeijalle on jopa lisääntynyt.

Presidentti Putin ilmoitti 14. maaliskuuta Venäjän vetävän pääosan voimistaan pois Syyriasta. Lentokoneiden ja lentäjien kotiinpaluu oli mediatapahtuma. Syyriassa olleita sotilaita palkittiin kunniamerkeillä juhlallisesti Kremlissä.

Mutta Syyriassa sota jatkui, ja samoin venäläisten osallistuminen siihen.

– Vetäytymisilmoitus oli lähinnä retoriikkaa. Venäjä halusi osoittaa siihenastisen operaationsa olleen menestyksekäs. Lentokalusto oli ollut kovalla kulutuksella ja tarvitsi huoltotaukoa joka tapauksessa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Maaliskuun hiljaisemman vaiheen jälkeen Venäjä näyttää aloittaneen uuden operaation, jossa Syyrian hallitusta tuetaan taisteluhelikoptereilla, tykistöllä, erikoisjoukoilla ja sotilasneuvonantajilla.

Kukkolan mukaan Venäjä käyttää Syyriassa myös yksityisiä puolisotilaallisia joukkoja. Syyrian armeijalle on todennäköisesti tuotu uutta venäläistä sotakalustoa ja annettu koulutusta.
Venäjällä on edelleen Syyriassa uusinta kalustoaan, esimerkiksi Suhoi Su-35 -hävittäjiä ja kuvassa olevia Su-34 -rynnäkkökoneita.


Uusimmat sotakoneet käytössä

Kansainvälisten arvioiden mukaan Venäjä on palauttanut Syyriassa olevat ilmavoimansa ennen "vetäytymistä" olleelle tasolle. Venäjällä arvioidaan olevan Syyriassa noin 50 lentokonetta ja taisteluhelikopteria.

Venäjä on tuonut Syyriaan Kamov Ka-52- ja Mil Mi-28 -taisteluhelikoptereita, jotka ovat armeijan uusinta kalustoa. Alueella toukokuussa Venäjän joukkojen mukana matkustanut CNN-kanavan toimittaja näki useita helikopteritukikohtia.

Yksi Mi-28 on tuhoutunut Syyriassa. Venäjän mukaan sitä ei ammuttu alas, vaan kopteri syöksyi maahan lentäjän virheen vuoksi.Venäläinen Mi-28 taisteluhelikopteri Syyriassa toukokuussa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA



Ilmavoimia on myös käytetty, joskaan tahti ei ole ollut yhtä kiivas kuin viime syksynä ja talvella. Syyrian aselepoyritysten aikanakin Venäjä jatkoi sotatoimia terroristeiksi katsomiaan Isisiä ja al-Nusra-järjestöä vastaan.

Toukokuussa Venäjän lento-osasto on tehnyt ilmaiskuja erityisesti Aleppon suunnalla. Syyrian armeija on yrittänyt vallata kapinallisten hallussa olevia Aleppon osia, ja Venäjä on tukenut tätä operaatiota. Ilmaiskuja on tehty myös muilla rintamalohkoilla Syyrian pohjoisosissa.

Syyrian kapinalliset ovat syyttäneet Venäjää siviilikohteiden, kuten sairaaloiden pommittamisesta Aleppossa. Venäjä kiistää tämän. Kapinallisten mukaan kevään pommituksissa on kuollut satoja siviilejä.Ilmaiskun jälkiä Aleppossa huhtikuun lopulla. Kymmeniä ihmisiä kuoli. Asialla olivat joko Syyrian tai Venäjän koneet. Kuva: Zouhir al Shimale / EPA



Taistelukoneiden lisäksi Syyriassa toimii ainakin yksi elektroniseen tiedusteluun ja viestiliikenteen häirintään erikoistunut Venäjän ilmavoimien Iljushin Il-20M -kone. Sitä voidaan käyttää myös lentävänä taistelunjohtokeskuksena.

Spetsnazeja ja merijalkaväkeä

Venäjä kiisti pitkään maajoukkojensa osallistumisen Syyrian sotaan. Historiallisesti arvokkaan Palmyran kaupungin takaisinvaltauksesta lähtien maaliskuun lopulla sitä ei ole peitelty.

Venäläisiä sotilaita on esiintynyt avoimesti Palmyrassa, ja heitä on nähty muuallakin Syyriassa.

Venäjän mukaan sen sotilaat toimivat Syyriassa neuvonantajina, mutta ainakin erikoisjoukkoja eli spetsnazeja on osallistunut taisteluihin aktiivisesti. Erikoisjoukkojen uskotaan aina viime syksystä alkaen toimineen ilmatulenjohtajina, eli ohjanneen Venäjän ilmaiskuja vastustajan kohteisiin.

Myös Venäjällä Syyrian sodan sankariksi nostettu luutnantti Aleksandr Prohorenko toimi ilmatulenjohtana. Hän kaatui Palmyran taisteluissa. Prohorenko pyysi viimeisen iskun omaan asemaansa, kun Isis oli valtaamassa sen – näin ainakin kerrotaan tarina virallisesti.

Vastaavalla tavalla Syyriassa toimii myös Yhdysvaltain erikoisjoukkoja. Ne ovat ilmatulenjohtajina kurdijoukkojen mukana taisteluissa Isisiä vastaan. Syyriassa on toiminut lisäksi ainakin Britannian erikoisjoukkoja.Venäläissotilaita Palmyran antiikkisten raunioiden keskellä toukokuussa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA



Venäjällä on Syyriassa muitakin kuin erikoisjoukkoja. Palmyran suunnalla on havaittu merijalkaväkeä, joka on laskuvarjojoukkojen ohella Venäjän armeijan parhaimmistoa.

Ukrainalaisen InformNapalm-aktivistisivuston mukaan sotimassa on ollut osia myös parista Suomen lähialueiden joukko-osastosta: Petsamoon sijoitetusta 61. merijalkaväkiprikaatista ja Kaliningradiin sijoitetusta 336. merijalkaväkiprikaatista. Merijalkaväki on myös suojellut Venäjän Tartusin laivastotukikohtaa ja Hmeimimin lentotukikohtaa Syyriassa.Venäjän tukikohdat ovat Välimeren rannalla. Syyrian hallitus on saanut Venäjän avulla jonkin verran laajennettua hallussaan olevaa aluetta. Taisteluja on käyty mm. Aleppossa ja Palmyrassa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka Lähde: liveuamap.com



Muun muassa sosiaalisesta mediasta tietonsa keräävä InfromNapalm-sivusto mainitsee muitakin venäläisiä jalkaväki- ja panssariosastoja, jotka ovat tai ovat olleet Syyriassa.

Venäjän sotilasneuvonantajien sanotaan käytännössä johtavan monia Syyrian armeijan operaatioita.

Venäjän armeija on myös vienyt humanitääristä apua siviileille ja pudottanut avustuksia ilmasta Isisin saartamaan Deir ez-Zorin kaupunkiin. Venäjän tiedotusvälineissä pyritään korostamaan armeijan toiminnan tätä puolta, samoin kuin sen osuutta paikallisten tulitaukojen solmimisessa.Venäläinen sotilas toukokuussa Haman maakunnassa Syyriassa. Lapset ovat saaneet avustusten jaossa leipää ja makeisia. Kuva: Sergei Tširikov / EPA


Isis iskee takaisin

Äärijärjestö Isis teki toukokuun 23. päivänä Syyrian rannikkoalueella seitsemän pommi-iskun sarjan. Tartusin ja Jablehin kaupunkeihin tehdyissä iskuissa kuoli 161 ihmistä. Alue on Syyrian hallituksen tukialuetta, ja Tartusissa on Venäjän laivastotukikohta.

Isis ilmoitti tehneensä iskut kostoksi Syyrian ja Venäjän tekemistä ilmapommituksista.Isisin pommi-iskun jälkiä Jablehissa Syyriassa 23. toukokuuta. Kuva: SANA / EPA



Isis myös pääsi toukokuun alkupuolella tulitusetäisyydelle T4-nimisestä Syyrian lentotukikohdasta Palmyran lähellä – ja ampui kentälle rakettikeskityksen.

Sotilasanalyyseja tekevä amerikkalainen Stratfor-yhtiö päätteli satelliittikuvista, että neljä kentällä ollutta venäläistä Mil Mi-24 -taisteluhelikopteria ja parikymmentä kuorma-autoa tuhoutui. Venäjä on kiistänyt menettäneensä helikoptereita.

Neuvostoliiton jalanjäljillä

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri, everstiluutnantti Pentti Forsström uskoo, että Venäjä ei ole lähdössä Syyriasta pitkään aikaan. Forsströmin mukaan Venäjä haluaa asemoida itsensä varteenotettavaksi tekijäksi Lähi-Idässä ja on palannut suurvalta-asemiin, jotka Neuvostoliitolla alueella oli.

– Venäjän tarkoituksena on saada Syyrian tilanne rauhoittumaan jollakin tavalla ja varmistaa Venäjän vaikutusmahdollisuudet siihen prosessiin, oli lopputuloksena sitten al-Assadin hallinnon jatkuminen tai joku muu järjestely.

Kaukana kotimaasta toteutettava sotilasoperaatio on voimannäyttö muulle maailmalle, sanoo Forsström. Lisäksi Venäjä kehittää sen avulla armeijansa osaamista ja testaa aseita, huoltoa ja johtamisjärjestelmiä.

Forsström muistuttaa, että suurvaltapyrkimysten lisäksi Venäjä taistelee oikeasti Isisiä vastaan ja on onnistunut sitä heikentämään. Venäjä pelkää ääri-islamilaisten liikkeiden leviämistä lähialueilleen Keski-Aasiaan ja omalle alueelleen.Venäjä on käyttänyt Syyrian sotaa propagandassaan. Toukokuun alussa pidettiin takaisin vallatussa Palmyrassa huippukapellimestari Valeri Gergijevin johtama konsertti. Paikalle tuotiin useita länsimaisia tiedotusvälineitä, ja konsertti esitettiin suorana Venäjän televisiossa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA


10 300 Syyria-mitalia

Paljonko venäläisiä joukkoja Syyriassa sitten on? Määrää ei tiedetä, mutta maaliskuun lopulla Venäjän armeija tilasi 10 300 mitalia Syyrian sotaan osallistuneille.

Asiasta kertoneen Newsweek-lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan tilauksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä Syyriassa paikalla olevien joukkojen määrästä. Syyriassa on kierrätetty joukkoja muutaman kuukauden rotaatioissa, sotakokemusta saamassa.

Mitaleita on todennäköisesti myös tilattu "riittävä" määrä siltä varalta, että Venäjän sotiminen Syyriassa jatkuisi pidempään.

Syyriassa on kaatunut ainakin yhdeksän venäläissotilasta sen jälkeen, kun Venäjä meni mukaan Syyrian sotaan.

Lähteet: ABC News, BBC, The Economist, Washington Post, Al Jazeera, Russia Today.
LUE MYÖS

Yle Isisiltä vallatussa Palmyrassa: Venäläissotilaat näyttävät valmistautuvan pitkään sotaan 5.5.
Venäjällä musiikkinerot soittavat johtajien tahtiin – Panama-skandaalissa paljastunut sellisti ei ole ainoa 9.4.
Venäjä pommittaa Syyriaa Suomen lähialueeltakin – kuolleita jo toista tuhatta 21.11.2015
AHTI KAARIO
Yle

Puolustusvoimat on moninkertaistamassa kyberyksikkönsä koon – "Suorituskykyämme testataan joka päivä"




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
A-studio  | 

Puolustusvoimat on moninkertaistamassa kyberyksikkönsä koon – "Suorituskykyämme testataan joka päivä"

Puolustusvoimien Jyväskylässä sijaitsevaa kyberyksikköä ollaan vahvistamassa tuntuvasti. Lähivuosina yksikön koko on suunnitelmien mukaan moninkertaistumassa. Kun nykyisin yksikössä on kymmeniä tietoturva-alan ammattilaisia, jatkossa luku on kolminumeroinen. Koko puolustusvoimissa kyberasioiden parissa työskentelee kymmenen vuoden sisällä useita satoja ihmisiä.


Jyväskylään perustettiin vuoden 2015 alussa kyberosasto, joka vastaa käytännössä Suomen sotilaallisesta kyberpuolustuksesta.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän päällikön, prikaatikenraali Mikko Heiskasen mukaan toiminta on käynnistynyt hyvin, eikä esimerkiksi rekrytoinnissa ole ollut vaikeuksia.
– Emme pysty kilpailemaan palkoilla, mutta meillä on todella mielenkiintoisia tehtäviä.
Työtä on myös riittänyt.
– Vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, niin kyberulottuvuudessa meidän suorituskykyämme testataan joka päivä. Uhkat ovat perinteisiä, eli tunkeutumisyrityksiä erilaisiin järjestelmiin, palvelunestohyökkäyksiä ja erilaisia tiedonkalasteluyrityksiä.
Puolustusvoimilla on olemassa suunnitelmat toiminnan moninkertaistamisesta, mikä on tarkoitus tehdä normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Lisäresurssin myötä tietoturva-ammattilaisten määrä kasvaisi nykyisestä kymmenistä yli sataan. Kyberosaston lisäksi vastuita laajennetaan lähivuosina muihin puolustusvoimien yksiköihin ja kaikkiin puolustushaaroihin. Kokonaisuudessaan suunniteltu vahvuus on useampia satoja henkilöitä.
Heiskanen pitää myös välttämättömänä, että eduskunta antaisi puolustusvoimille oikeuden verkkotiedusteluun.
– Koska meillä ei tehdä kybertiedustelua, meillä ei ole varmuutta siitä, mikä kyberturvallisuutemme tila todella on.

Kybervarusmiehet käytössä

Puolustusvoimien vakinaisen väen lisäksi työssä on ryhdytty käyttämään nyt myös varusmiehiä. Heinäkuussa palvelukseen astuva erä on jo kolmas, joista nk.kybervarusmiehiä seulotaan. Osaamista pitää olla jo valmiiksi esimerkiksi opintojen tai työelämän kautta, ja seula on tiukka:
– Kun saapumiserävahvuus on noin 15 000, osaajia löytyy tästä määrästä maksimissaan kymmenen. Tietokonepelejä pelaamalla kokemuksiaan tietokoneista hankkineista emme ole kiinnostuneita. Sen sijaan ohjelmointi- tai konfigurointiosaamisesta on hyötyä.
Meillä ei ole varmuutta siitä, mikä kyberturvallisuutemme tila todella on.
Viime vuonna käynnistettiin lisäksi pitkän tauon jälkeen kertausharjoitukset, joihin kutsutaan alan osaajia. Kieltäytymisiä ei ole tullut ja kokemukset ovat olleet hyviä, Heiskanen sanoo.
Heiskanen tähdentää, että puolustusvoimat vastaa vain omien järjestelmiensä suojaamisesta. Puolustusvoimat ei siis vastaa kyberturvallisuuden valvonnasta samalla tavalla kuin esimerkiksi maa-, meri- ja ilmavalvonnasta. Vastuu yhteiskunnan kyberturvallisuudesta onkin useilla toimijoilla, jotka vastaavat omista toiminnoistaan.

Kansainväliset yhteydet tärkeitä

Koska Suomi ei lainsäädäntönsä takia pysty tekemään kybertiedustelua, kansainvälinen tietojenvaihto on tärkeässä osassa. Heiskanen kertoo, että tietoja vaihdetaan suoraan valtioiden välillä sekä EU:n että Naton puitteissa.
Kyberhyökkäysten lähtömaita on vaikea osoittaa, sillä usein niitä tekevät valtioiden suojeluksessa, mutta niistä erillään toimivat ryhmät.
Kyberturvallisuudesta puhutaan A-studiossa ma 30.5.2016 klo 21.00.

Malminetsinnän palvelukeskus perustetaan Kemiin...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi  | 

Malminetsinnän palvelukeskus perustetaan Kemiin

Palsatech Oy perustaa malminetsinnän palvelukeskuksen Kemin Veitsiluotoon.

Palsatech Oy:n toimitusjohtaja Mika Alasuutari.
Palsatech Oy:n toimitusjohtaja Mika Alasuutari. Kuva: Palsatech Oy
Palsatech Oy on löytänyt sopivat tilat Stora Enson tehdasalueelta Veitsiluodosta ja perustaa alueelle malminetsinnän palvelukeskuksen.
Kolme vuotta sitten perustettu Palsatech Oy tarjoaa palveluita malminetsinnän, kaivostoiminnan sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Malminetsinnän palvelukeskus on oman alansa one-stop-shop, joka tarjoaa laajan palveluvalikoiman saman katon alta aina suunnittelusta näytemateriaalin säilytykseen, kerrotaan Palsatechin tiedotteessa.
– Tarjoamme käyttöön modernit tutkimus- ja näytteiden käsittelytilat mukaan lukien kairasydämen sahauspalvelun, sekä yli 5000 lavan säilytyskapasiteetin, joka on asiakkaidemme käytössä. Lisäksi saatavilla on geologista tulkintaa ja raportointia sekä geoteknistä mittausta. Kaikki tämä on nyt saman katon alla, kertoo Palsatechin toimitusjohtaja Mika Alasuutari.
Palvelukeskus sijaitsee ympäri vuorokauden valvotulla tehdasalueella, joka mahdollistaa turvallisen ja kustannustehokkaan näytteiden säilytyksen.
– Malminetsinnän palvelukeskuksen laajan palveluvalikoiman kautta voimme vähentää asiakkaidemme investointitarpeita. Aiemmin yhtiöt sitoivat tutkimusresursseja kiinteistöihin, työvälineisiin ja henkilöstön käyttö oli tehotonta. Uudenlaisen palvelukonseptimme kautta ratkaistaan nämäkin ongelmat, sanoo Alasuutari.

Osa laajempaa suunnitelmaa

Kemin valinta palvelukeskuksen sijaintipaikaksi on osa laajempaa suunnitelmaa, jonka ensimmäinen vaihe oli viime vuoden lopulla Palsatechin muutto Rovaniemeltä Kemin Digipolikseen.
Alasuutarin mukaan Kemi ja Teknologiakylä Digipolis olivat loppujen lopuksi helppoja valintoja kehittyvän yrityksen uudeksi kotipaikaksi. Digipolis toimi myös niin sanottuna kätilönä palvelukeskuksen synnyttämisessä Veitsiluotoon. Yritys jatkaa edelleen toimintaa myös Digipoliksen tiloissa.
– Digipoliksella on kokemusta ja taitoa ratkaista kaivosteollisuuden haasteita, minkä ohella Kemin sijainti on logistisesti erinomainen. Yhteydet ovat toimivat, ja Ruotsi on lähellä. Lisäksi Kemin kaupungilla on halua tukea yrityksiä, ja suhtautuminen liike-elämään on positiivista, arvioi Alasuutari.
Alasuutarin mukaan Malminetsinnän palvelukeskus ei jää viimeiseksi vaiheeksi Palsatechin toiminnan kehittämisessä Kemissä.
– Laajennamme seuraavan puolen vuoden aikana toimintaamme uudelle toimialalle. Lisäksi kehitämme muutenkin toimintaamme laajasti, lupaa Alasuutari.