sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Presidentti Niinistö Tallinnassa: EU:n puolustusyhteistyö johtamassa lopulta tuloksiin, Suomi tukee kehitystä täysin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

”Haluamme lähettää vahvan viestin siitä, että suhtaudumme turvallisuuteen erittäin vakavasti”, Niinistö sanoi.

Juuri näin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattua:

Kotimaa

Presidentti Niinistö Tallinnassa: EU:n puolustusyhteistyö johtamassa lopulta tuloksiin, Suomi tukee kehitystä täysin

Euroopan puolustuksesta ja arktisesta ympäristöuhasta puhunut presidentti yksilöi toimittajille eroja Suomen ja Viron mahdollisuuksissa saada sotilaallista apua.



Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Lennart Meri -konferenssiin Tallinnassa lauantaina.
TALLINNA

VOIMAKAS vetoomus EU:n puolustusyhteistyön lisäämiseksi oli presidentti Sauli Niinistön pääviesti, kun hän puhui lauantaina turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Tallinnassa. Toisena teemana hänellä oli arktinen ympäristö.

”Turvallisuus on ala, jolla kansalaisilla on odotuksia unionia kohtaan”, Niinistö sanoi Viron edesmenneen presidentin Lennart Meren mukaan nimetyssä vuosittaisessa konferenssissa.

Niinistön puheeseen kohdistui odotuksia, koska hän ei ole aiemmin osallistunut konferenssiin, jonka kantavana teemana on ollut useina vuosina vaatimus Naton voimavarojen vahvistamisesta Itämeren alueella.

PUHEESSAAN Niinistö ei palannut Suomessa viime viikon aikana käytyyn keskusteluun siitä, miten Suomi osallistuisi Viron puolustukseen mahdollisessa kriisissä.

Erillisessä tiedotustilaisuudessa hän kertasi, että Virolla on Naton jäsenenä turvatakuut mutta EU:n avustuspykälän käytännön merkitys Suomelle ei ole tiedossa.

Puolen tunnin puheessa Niinistö kuvasi jännityksen kiristymistä Euroopassa mainitsematta osapuolia nimeltä.

”Sotilaallinen toiminta ja varustelu ovat lisääntyneet, ja sotilasoperaatioita ja -harjoituksia toteutetaan ennennäkemättömin tavoin”, Niinistö sanoi.

Venäjään Niinistö viittasi erikseen sanoessaan, että Ukrainan Krimin liittäminen Venäjään oli ”raskas isku”.

SUOMEN osalta Niinistö painotti puolustuksen vahvistamista investoinneilla nopeaan toimintavalmiuteen, uudella lainsäädännöllä ja tiiviillä puolustusyhteistyöllä sekä Naton että kahden kesken Ruotsin kanssa.

”Haluamme lähettää vahvan viestin siitä, että suhtaudumme turvallisuuteen erittäin vakavasti”, Niinistö sanoi.

Niinistö asetti yhteisen puolustuksen kehittämisen merkityksen EU:lle korkeammalle kuin se useissa muissa puheenvuoroissa asetetaan.

”Lähtökohtani on, että EU ei ole todellinen unioni, jos se ei osallistu kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseen”, hän sanoi.

”Monille EU:n jäsenmaille yhteisen puolustuksen pääasiallinen foorumi on Nato, ja tämä on aivan oikein. On kuitenkin paljon asioita, joita voimme yhdessä tehdä Euroopan suojelemiseksi.”

PUOLUSTUSYHTEISTYÖ EU:ssa on lopultakin johtamassa tuloksiin, Niinistö arvioi. Hän korosti erikseen EU:n sopimuksessa mainittua niin sanottua pysyvää rakenteellista yhteistyötä, jonka puitteissa osa jäsenmaista voi tietyin edellytyksin kehittää puolustusyhteistyötään erikseen muista.

”Suomi tukee tätä pyrkimystä täysin ja myötävaikuttaa prosessin etenemiseen”, Niinistö sanoi. Suomi ei kuitenkaan tällä hetkellä täytä kaikkia yhteistyölle asetettuja ehtoja yhteisistä puolustushankkeista.

Arktisesta alueesta puhuessaan Niinistö toisti aiemmin esittämänsä arvion, että Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin ilmastonmuutosnäkemykset vaikeuttavat yhteistyötä.

VASTATESSAAN yleisön kysymyksiin Niinistö sanoi, että ”ilmastonmuutos arktisella alueella on suurempi uhka ihmiskunnalle kuin Venäjä”.

Lisäksi Niinistö sai perustella tapaamisiaan presidentti Putinin kanssa. Hän muistutti, että myös Nato korosti huippukokouksessaan viime vuonna dialogin merkitystä suhteissa Venäjään.

Esimerkkinä tapaamisten sisällöstä Niinistö mainitsi Itämeren lentoturvallisuudesta Putinille tekemänsä aloitteen. Se oli pieni askel mutta askel kuitenkin, Niinistö sanoi.

PUHEENSA alussa Niinistö lainasi perjantaina kuolleen presidentti Mauno Koiviston sanoja.

”Hän nousi juoksuhaudan reunalle ja siinä puhdistaessaan pikakivääriään ajatteli, että kyllä täytyy olla toinenkin, rauhanomaisempi tapa tulla naapurin kanssa toimeen.”

Puheensa lopussa hän lainasi vuorostaan Lennart Meren ajatuksia.

”Me ja koko läntinen Eurooppa olemme usein sanoneet, että haluamme vahvat ja ystävällismieliset suhteet kaikkiin naapureihimme. Emme halua emmekä aio rakentaa uusia muureja Euroopan unionin ja sen itäisten naapureiden väliin”, Niinistö siteerasi Meren sanoja vuodelta 1999.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti