keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Ulkoministeri Timo Soini haluaa junaradan Jäämerelle – "Mitä nopeammin sen tärkeys ymmärretään meillä ja maailmalla, sen parempi"

Olen aikanaan lainannut Helsingin Sanomien erittäin laajan artikkelin asiasta, jossa tuodaan monipuolisesti esiin junaratahankkeen etuja ja haittoja. Kyllähän tuo on kova juttu toteutuessaan... 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Ulkoministeri Timo Soini haluaa junaradan Jäämerelle – "Mitä nopeammin sen tärkeys ymmärretään meillä ja maailmalla, sen parempi"

Arctic Spirit -konferenssissa Rovaniemellä vieraillut Soini sanoo tekevänsä kaikkensa, että vuosikymmeniä vatvottu ratahanke viimein toteutuu.
Arktinen alue

ulkoministeri Timo Soini
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) osallistui keskiviikkona Arctic Spirit -konferenssiin Rovaniemellä.Antti Mikkola / Yle
Lapin halki Jäämeren rantaan kulkevan junaradan hyötyjä ja haittoja selvittää parhaillaan Liikennevirasto yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Raportti valmistuu helmikuussa.
– Nyt täytyy nähdä se selvitys ja taloudelliset realiteetit, mutta hyvä merkki on että Arktinen talousneuvosto on tämän takana. Me tarvitsemme ystäviä ja vipuvoimaa, Soini sanoo.
Arktisen talousneuvoston jäsenet eivät ole valtioita vaan pohjoiskalotilla toimivia yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä eri maista. Radan puolesta Suomessa ovat vedonneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK, STTK, MTK ja Suomen yrittäjät. Miljardien eurojen hankkeelle tarvitaan laajempi tuki.
– Tämä on tulevaisuuden hanke ja mitä nopeammin se ymmärretään meillä ja maailmalla, sen parempi. Sehän hyödyttäisi monia maita.
Rata joka yhdistäisi Jäämeren sataman Suomen rataverkkoon ja ehkä Suomenlahden rautatietunnelin kautta koko eurooppalaiseen rataverkkoon, olisi Soinin mukaan kaupallisesti Suomelle hyvin merkittävä.
– Etelässä me näimme, kuinka Kouvolasta lähti juna Kiinaan. Kyllä näissä radoissa ja meriväylissä on tulevaisuus, Soini uskoo. Konttijunan oli määrä taittaa 8000 kilometrin matka Kiinaan kymmenessä päivässä.

Ranskan presidentiksi pyrkineestä Royalesta tuli arktinen asiantuntija

Ilmastonmuutos on lähentänyt arktista ja muuta maailmaa, totesi Soini avauspuheenvuorossaan ja se näkyi Rovaniemen Lappia-talolla. Arctic Spirit -konferenssin osallistujia tuli yli 20:stä maasta.
Yksi arvovaltaisimmista oli Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen vuonna 2007 hävinnyt sosialistipoliitikko Segolene Royal. Entinen ympäristöministeri nimitettiin hiljattain Ranskan polaarisuurlähettilääksi.
– Meillä on 400 tutkijaa koko ajan tutkimassa eteläisiä ja pohjoisia napa-alueita. Ranskalla on myös pitkä historiallinen tutkimusretkien perinne, Royal kertoo kaukana napapiiristä sijaitsevan Ranskan kiinnostuksesta. Ranskalaiset tutkivat niin jäätiköitä, eläimiä kuin pohjoisten ihmisyhteisöjen elämää.
– Pariisin ilmastosopimuksen isäntämaana meihin myös kohdistuu paljon painetta arktisten maiden suunnalta. Ne odottavat, että edistämme ympäristönsuojelua ja uusia kehitysmahdollisuuksia pohjoisilla alueilla.

Segolene Royal
Ranskan polaarisuurlähettiläs Segolene Royal on toiminut opetusministerinä ja ympäristöministerinä. Vuoden 2007 presidentinvaalissa hän hävisi toisella kierroksella Nicholas Sarkozylle.Antti Mikkola / Yle

Arktinen neuvosto säästynyt suurvaltakiistoilta

Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista Royal pitää raskaan polttoöljyn kieltämistä arktisessa rahtiliikenteessä, kuten se on kielletty etelänavan ympäristön vesillä. Royal sanoo ymmärtävänsä pohjoisen meriliikenteen kaupalliset hyödyt, mutta toteaa myös riskien olevan erittäin suuria, elleivät pelisäännöt ole riittävän tiukat. Suomi kannattaa kieltoa ja se onkin noussut kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n asialistalle.
Ilman onnettomuuttakin raskas polttoöljy aiheuttaa noki- eli mustan hiilen päästöjä, joita syntyy myös soihduttamisessa eli ylijäämäkaasun poltossa. Sitä harrastaa eniten Venäjä.
Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vielä puolitoista vuotta aikaa ajaa rajoituksia mustan hiilen päästöihin. Arktisen neuvoston puheenjohtajan nuijan toukokuussa vastaanottanut Soini aprikoi keväällä, ettei tässä maailmantilanteessa tiedä, onko edessä tyyni purjehdus vai ahtojäitä. Ainakaan vielä suurvaltakiistat eivät ole täydellä voimalla iskeneet Arktisen neuvoston virkamiestyöhön.
– Eivät ne näy. Venäjä tuli mukaan työryhmätyöhön mustan hiilen osalta aika pian sen jälkeen kun tasavallan presidentti tästä puhui Putinin kanssa Savonlinnassa. Pikemminkin on käynyt niin, että siellä on päästy vähän eteenpäin, Soini kertoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti