Työnantajien Kemianteollisuus ja työntekijäpuolen Teollisuusalojen ammattiliitto Team tulivat seuraavana yönä perässä, toimihenkilöt hieman myöhemmin.
Elintarviketeollisuudessa sekä auto- ja kuljetusalalla on jo aiemmin solmittu monivuotiset sopimukset, joissa tulevien vuosien palkat on sidottu teollisuuden yleiseen linjaan.
Yhteensä yli 300 000 palkansaajan korotukset on siis sovittu kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.
Teollisuudessa kaksivuotisen sopimuksen palkankorotukset ovat keskimäärin 3,2 prosenttia. Paino on sanalla keskimäärin.
TEOLLISUUDEN jälkeen on talven aikana yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin sopimusten vuoro. Niillä aloilla saattaa teollisuuden päänavaus hivenen myös pelottaa: miten saada teollisuuden korotukset oman alan työntekijöille?
Palvelualoilla ja julkisella sektorilla ei olisi teollisuuden saamiin palkankorotuksiin työnantajien mielestä varaakaan, sillä ne ovat työvoimavaltaisia aloja, toisin kuin pääoma- ja raaka-ainevaltainen teollisuus.
MUTTA palkkaerot kasvavat myös saman alan sisällä. Teknologiateollisuuden sopimus antaa itse asiassa rutkasti työpaikkakohtaista pelivaraa: joku voi saada kahdessa vuodessa viiden prosentin korotuksen palkkaansa, kun toinen lähes samoja hommia tekevä joutuu tyytymään pienimmillään 2,2 prosenttiin.
Ennen kokemuksesta – siis nopeammasta ja laadultaan paremmasta työn jäljestä – palkittiin kokemus- tai palveluvuosilisillä. Nekään eivät vielä ole riittävän oikeudenmukaisia mittareita.
Innokas, nuori työntekijä saattaa olla työssään motivoituneempi kuin vanhempi, kokeneempi – ja tympääntyneempi.
OIKEAMPI mittari olisi sama palkka samasta työpanoksesta tai sama palkka samasta työn tuloksesta.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
- KolumniSeuraa
- Juha AkkanenSeuraa
- TyömarkkinatSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti