maanantai 27. marraskuuta 2017

Sote, sote, sote...

Sote on valtava vyyhti, jolle toivoo parasta mutta pelkää pahinta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä

Hallituksen kaavailema sote-malli on asiantuntijoiden mukaan monimutkainen ja vaikeasti johdettava. Tämä on riski uudistuksen keskeisten tavoitteiden kannalta, kirjoittaa HS:n Jaana Savolainen.

JOS sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole vää­rässä. Hämmennys vain kasvaa, kun seuraa viime aikojen keskustelua aiheesta. 

Kritiikille on aihetta, mutta rajuimpiin ylilyönteihin kannattaa suhtautua tyynesti. Poliitikkojen puheenvuoroissa kokonaisuus ­hä­märtyy usein ideologisista tai puo­luepoliittisista syistä tikun nokkaan nostettujen yksityiskohtien takia. 

On hyvä muistaa, että moni asiantuntijakin edustaa myös omaa taustaorganisaatiotaan. Sote-alalla on totuttu rajuun kielenkäyttöön varsinkin silloin, kun on kyse resurssien ja vallan jaosta. Erityisen taitavia tässä ovat lääkärit. 

KESKUSTELU jatkunee vilkkaana, sillä uudistuksen valmistelussa eletään taas ratkaisevia aikoja. Perustuslakivaliokunnan kesäisen tyrmäyksen jälkeen muokattu laki­luonnos valinnanvapaudesta on edennyt lausuntokierrokselle, joka päättyy joulukuussa. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet käyttävät joululomansa mahdollisten korjausten tekemiseen. 

Kesän jälkeen valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta on paran­neltu merkittävästi. Tärkeä muutos oli muun muassa se, että uudistuksen aikatauluun tuli vaiheistus useammalle vuodelle. Tämä voi joidenkin sote-asiantuntijoiden mukaan estää palvelujen ajautu­misen kaaokseen heti alussa. 

KEVÄÄLLÄ kaikki sote-lait ovat eduskunnassa. Esityksissä on niin paljon hankalia yksityiskohtia, ettei lakien läpimeno ole ollenkaan varmaa. 
Jos lakiesitykset tai edes jotkin niistä kaatuisivat eduskunnassa, samalla kaatuisi Juha Sipilän (kesk) hallitus. 

Vaikeita yksityiskohtia – kuten asiakassetelit – on useita, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Hallitus on rakentamassa hyvin monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa järjestelmää, joka pitäisi vielä toteuttaa aika ­nopealla aikataululla. 

Pelkkä sote-palvelujen siirto kuntien vastuulta isommille toimijoille on valtava muutos, mutta samalla maakunnille siirretään nippu muitakin tehtäviä. 

Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on, miten tulevat maakunnat onnistuvat ­toteuttamaan uudistuksen käy­tännössä. Siihen maakunnat tarvitsevat poikkeuksellisen paljon paitsi sote-alojen myös talouden osaamista. Tämä on iso haaste, koska maakunnat aloittavat nollasta ilman aiempaa kokemusta aluehallinnosta. 

Aivan uudenlaisen valinnan­vapausmallin hallitseminen on jo yksinään valtava haaste. Erityisen haastava on sote-keskuksien rahoitusmalli, jolla maakuntien pitäisi pystyä ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Samalla pitää rakentaa uudet organisaatiot, parantaa eri palvelujen yhteistyötä ja muuttaa hoitokäytäntöjä vaikuttavuuden mukaan. Tiedolla johtaminen onnistuu, jos on siihen tarvittavat tieto­järjestelmät, mutta sellaisia ei uudistuksen alkaessa vielä ole. 

Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. 

OLISIHAN tämän voinut tehdä yksinkertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on muun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoi­tetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus. 

Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. 

UUDISTUKSEN pitäisi ennen kaikkea parantaa hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa, hillitä kustannusten kasvua ja kaventaa terveyseroja. 

Tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaista on, miten yhteistyö toimii erikoistason ja perustason terveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kesken. Tästä niin sanotusta integraatiosta on jo hyviä kokemuksia muun muassa Eksotessa ja Siun sotessa. 

Sujuvammista palvelukokonaisuuksista hyötyisivät varsinkin paljon eri palveluja tarvitsevat potilaat, joiden hoidot myös maksavat eniten. Jos uudesta järjestelmästä tulee maakunnille liian monimutkainen ja vaikeasti hallittava, tämä keskeisin tavoite voi jäädä toteutumatta. 

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti