torstai 30. marraskuuta 2017

Nato-virkailija: Liittoutuman olisi puolustettava myös Suomea ja Ruotsia, jos maiden kimppuun hyökättäisiin...

Hmmmmm - niinpä - moraalinen velvoite. Totta tosiaan maailma ja nimenomaan Eurooppa ei ole entisellään sitten vuoden 2014 tapahtumien...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiulan tuunattuna:
Kotimaa

Nato-virkailija: Liittoutuman olisi puolustettava myös Suomea ja Ruotsia, jos maiden kimppuun hyökättäisiin

Puolustamiseen olisi moraalinen velvoite, sanoo korkea-arvoinen Nato-virkailija Hans Helseth.

Suomen Puolustusvoimat osallistui Naton järjestämään Trident Juncture 2015 -harjoitukseen Bejassa Portugalissa. Mukana Suomelta oli ilmavoimien Hornet F-18 -koneita. Suomen kone rullaa kiitoradalle, Yhdysvaltojen F-16 etualalla odottaa vielä vuoroaan.
NATON pitäisi puolustaa Suomea ja Ruotsia, jos nämä joutuisivat aseellisen aggression kohteeksi, vaikka kumpikaan maa ei ole Naton jäsen, sanoi korkea-arvoinen Nato-virkailija Hans Helseth keskiviikkona Berliinissä. 

Helseth osallistui Berliinissä turvallisuuskokoukseen, jossa aiheena oli kasvava huoli Venäjän varustautumisen vuoksi. 

HELSETH SANOI, että Suomen ja Ruotsin lisääntyneet siteet Natoon ovat kasvattaneet maiden riskejä ja siksi Natolla olisi moraalinen velvollisuus tulla apuun, jos maiden kimppuun hyökättäisiin. 

Se, etteivät Suomi ja Ruotsi kuulu Natoon, alentaa Helsethin mielessä kynnystä sille, että nämä maat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Nato on avoin ottamaan vastaan kummankin maan jäsenekseen, jos ne päättävät liittyä järjestöön, Helseth sanoi. 

VENÄJÄN ULKOMINISTERIÖN edustaja puhui tiistaina sen puolesta, että EU:n ja Venäjän välejä yritettäisiin parantaa. 

HELSETH KUITENKIN nimesi Venäjän toiminnassa useita syitä, jotka ovat esteenä välien palaamiselle ennalleen: Krimin liittäminen Venäjään, tuki väkivallalle Itä-Ukrainassa ja tuki Syyrian presidentille Bashar al-Assadille sekä epäystävälliset hyökkäykset verkossa. 

Helseth on erityisneuvonantaja Norjan Stavangerissa toimivassa Nato-keskuksessa (Joint Warfare Center). 

Hyvä suola sano...

Teimme toissapäivänä perinteistä kalakukkoa muikuista ja ahvenkukkoa/-pataa pienistä ahveneista. 
Pikkupuolen leivinuuni nousi taas arvoon arvaamattomaan.

Kalakukkoa jo eilen nautiskelimme pieninä siivuina. Hyvää ettei suorastaan erinomaista. Tänään maistelimme ahvenkukkoa.
Olin elämäni ensimmäistä kertaa latonut ahvenet, lihasuikaleet, voinokareet ja suolan ahvenille...

"Hyvä suola!" sanoi vaimoni. 

Totta, suolaa oli hiukan reippaan puoleisesti, mutta kyllä menettelee, sillä leipäkuori tasoittaa jonkin verran suolan voimakkuutta. Seuraavalla kerralla - jos itse vielä suolaan - suolan ripottelu on hiukan kevyempää.

Todennäköisesti ensi kesänä täytyy muutama pussillinen pieniäkin ahvenia ottaa talteen pakastimeen ahvenkukkotarpeiksi. Tähän saakka olemme keskittyneet lähinnä savustuskokoisiin ahveniin...






Olisiko Lapilla mahdollisuus vielä löytää sote-sopu?

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Sote-valmisteluissa nopeisiin ja uusiin käänteisiin on syytä varautua, Lepojärvi toteaa.
– Ei pidä yllättyä, jos tulee uusia mutkia. Maakunnassa on paljon muutakin kuin sotea ja maakunnan sisäistä keskustelua kannattaa ylläpitää, Lepojärvi sanoo.

Hmmmmm - vai niin - onkohan Tommilla Jokerikortti näköpiirissä?

Suora nettilainaus Yle-Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Olisiko Lapilla mahdollisuus vielä löytää sote-sopu? Kansanedustaja patistaa kuntia palaamaan neuvottelupöytään

Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja, keskustan rovaniemeläinen kansanedustaja Markus Lohi patistaa Rovaniemeä ja muuta Lappia ojentamaan yhteistyön kättä Meri-Lapille.
Maakuntauudistus

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
Minna Aula / Yle
Meri-Lapin ja Mehiläisen sote-yhteisyrityksen neuvottelut ovat käynnistyneet. Meri-Lapin neljä kuntaa ja Mehiläinen ovat perustamassa sote-yhteisyritystä, johon kuuluisi lähes puolet Länsi-Pohjan alueen terveyspalveluista ja Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja.
Jättimäinen ulkoistus on tarkoitus saattaa maaliin tämän vuoden puolella.
Sote-ulkoistuksen taustalla on erikoissairaanhoidon osalta epäonnistuneet neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien osalta. Sote-uudistus keskittäisi laajan päivystyksen Lapissa Rovaniemelle, joka tarkoittaisi sitä, että toimintoja supistettaisiin Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Kesällä Lapin Liiton luotsaamassa sote-savotta hankkeessa äänestettiin neljästä eri vaihtoehdosta. Äänestyksen tulos oli, että erikoissairaanhoitoa keskitetään Rovaniemelle, laajan päivystyksen keskussairaalaan, sote-uudistuksen ja keskittämisasetuksen mukaisesti.
Äänestyksessä asetelma meni pitkälti nykyisten sairaanhoitopiirien jaon mukaisesti. Meri-Lapin kunnat olivat valmiita kompromissiin, mutta Rovaniemi ja Ylä- ja Itä-Lapin kunnat äänestivät kompromissiesityksen nurin. Länsi-Pohjassa on äänestyksen jälkeen jatkettu oman sote-mallin eli yhteisyrityksen valmistelua.

Lohi: Kunnat takaisin neuvottelupöytiin

Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja, keskustan rovaniemeläinen kansanedustaja Markus Lohi patistaa Rovaniemeä ja muuta Lappia ojentamaan yhteistyön kättä Meri-Lapille. Lohen mielestä kuntien olisi palattava neuvottelupöytään.
– Neuvottelun tuloksena tulee tarjota Meri-Lapin asukkaille ja päättäjille näkymä ulkoistamista paremmasta tulevaisuudesta, kun palveluiden tuottaminen ja työnjako tehdään yhdessä maakunnan sisällä, Lohi kirjoittaa tiedotteessaan.
Lohi ehdottaa, että kunnat ja puolueet sitoutuisivat neuvotteluissa sovittavaan työnjakoon maakuntauudistuksen valmistelussa.
– Siltä osin, kun esteenä ovat lakiin tai asetukseen kirjatut säädökset, on ryhdyttävä yhdessä toimiin niiden muuttumiseksi. Tässä pitää olla yhdessä aktiivinen, Lohi kirjoittaa.

Tarkoituksena ei ole viivyttää Meri-Lapin sopimusneuvotteluja

Lohi kommentoi Lapin Kansalle(siirryt toiseen palveluun), että hän ei pysty lupaamaan valtion taholta joustoa esimerkiksi keskittämisasetuksen säädöksiin. Lohi kuitenkin uskoo, että jousto löytyisi, jos koko Lappi yhtenäisenä esittää muutoksia lainsäädäntöön.
Lohi kertoo myös Lapin Kansalle, että hänen tarkoituksenaan ei ole viivyttää Meri-Lapin sopimusneuvotteluja. Lohen mukaan kyseessä olisi rinnakkainen prosessi, jossa katsotaan vielä kerran, löytyykö yhteinen sävel. Lohen mukaan sote-savotan selvittelyssä mukana ollut kompromissiesitys säilyttäisi pitkälle molempien sairaaloiden nykyiset palvelut, kuten Kemin synnytykset.
Synnytyksille on tällä hetkellä Länsi-Pohjassa poikkeuslupa vuoden 2018 loppuun. Länsi-Pohjan keskussairaala ei täytä päivystysasetuksen vaatimaa tuhatta synnytystä vuodessa.
Vuonna 2015 eduskunta äänesti nurin kansalaisaloitteen, joka vaati synnytysten säilyttämistä pienissä synnytyssairaaloissa, kuten Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Kansanedustaja Lohi äänesti tuolloin kansalaisaloitetta vastaan eli Meri-Lapin edun vastaisesti.
Lohen vetoomus tulee viime tipassa. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt tekevät edelleen työtään Lapin sote-sopan parissa. Selvityshenkilöiden työn on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Voitaisiinko neuvottelut vielä aloittaa?

Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja, keskustan rovaniemeläinen kansanedustaja Markus Lohi ottaisi neuvottelujen pohjaksi kesällä tehdyn ja äänestyksessä kaatuneen kompromissiesityksen sairaaloiden työnjaosta. Sairaaloiden työnjakoa koskevaa niin sanottua kompromissiesitystä valmisteltiin tuolloin pitkään.
Lapin Liiton sote-savotan projektinjohtaja Tommi Lepojärvi sanoo, että kokoukset kestivät useita tunteja. Sote-savotan työ päättyi kesäkuun alussa, jolloin myös kompromissiesitys äänestettiin nurin.
Lepojärvi toteaa, että Lohen ehdotus on positiivinen poikkeus maakunnan viime aikojen sisäisessä keskustelussa.
– Aikaikkuna on kyllä todella tiukka, mikäli niin kutsuttu rajoituslaki jatkuu ja jos se tiukkenee vuoden vaihteessa, niin kuin on ajateltu, Lepojärvi toteaa.
Lepojärvi on Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunta on mukana neuvottelemassa sote-yhteisyrityksen perustamisesta Mehiläisen kanssa.
– Ainakin Keminmaassa olemme vastanneet selvityshenkilöille, Maija Raskille ja Hannes Manniselle, että suhtaudumme myönteisesti Lapin sisäisten neuvotteluiden jatkamiseen Mehiläisen yhteisyrityksen valmistelun rinnalla.
Sote-valmisteluissa nopeisiin ja uusiin käänteisiin on syytä varautua, Lepojärvi toteaa.
– Ei pidä yllättyä, jos tulee uusia mutkia. Maakunnassa on paljon muutakin kuin sotea ja maakunnan sisäistä keskustelua kannattaa ylläpitää, Lepojärvi sanoo.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä tänään - kyllä taas kelpaa...

Olin Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä tänään keskiviikkona 29.11.2017 klo 12.30-15.00. 

Pari viikkoa aikaisemmin tutuksi tulleella opso-opiskelijalla oli miesten klassisen hiustenleikkauksen ammattinäyttö samalla hän teki kevyen parran siistimisen.

Varsinainen opiskelijan tekemä näyttö ajoittui klo 13.45-15.00 väliseen aikaan.

Hän selosti arvioijille laatimansa suunnitelman mukaisesti mitä tuleman pitää.

Ensin hiustenpesu hilseshampoolla, koska hän oli aiemmin todennut päänahkani kuivahkoksi.
Opiskelija antoi samanaikaisesti työn ohessa näytön myös englanninkielestä ja minun jälkeen tulevan asiakkaan yhteydessä ruotsinkielestä. 
Työn valmistuttua kolme arvioijaa, alan ammattilaista kävi tuotoksen läpi, olin parran ja nimenomaan hiusten osalta kovassa syynissä.
Mikäli oikein ymmärsin lopputulos oli erittäin hyvä. Itse pääsin taas toteamaan, että minulle lookki on aivan liian siisti ja huoliteltu. Tapahtumaa täydensi ennen ja jälkeen työn otetut valokuvat. 

Pois lähtiessäni toivotin Hyvää Joulun lähestymistä ja totesin lisäksi, että tämän voitte lukea kohta netistä. Eli tässäpä se on lyhyen kaavan mukaan...

tiistai 28. marraskuuta 2017

EU:n teollisuusvaliokunta äänesti Kaidin kannalta myönteisesti...

Hmmmmm - vai niin - kyllä se Kaidia pukkaa Kemin Ajokseen ja hyvä niin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

EU:n teollisuusvaliokunta äänesti Kaidin kannalta myönteisesti

EU:n energia- ja teollisuusvaliokunta hyväksyi tiistaina puun käytön biopolttoaineiden valmistuksessa.
Biopolttoaineet
Kaidin Kemin tontin ilmakuva.
Kaidin Kemin tontin ilmakuva.Kaidi Finland
Euroopan Unionin energia- ja teollisuusvaliokunta otti tiistaina Kaidin Kemin hankkeen kannalta myönteisen kannan RED2-direktiivissä. Valiokunta päätti äänestyksen jälkeen kannattaa laajaa määritelmää edistyneille biopolttoaineille. Se tarkoittaa sitä, että valiokunta hyväksyi tietyin reunaehdoin myös puun energiankäytön.
– Suojeltavat alueet suojellaan. Aina, kun hakataan metsää, niin huolehditaan siitä, että kasvu on voimakkaampaa kuin metsän hakkuu. Jos metsätalous on kestävällä pohjalla, niin silloin jätteitä, tähteitä ja sivuvirtoja voidaan käyttää energiakäyttöön, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Kiinalainen Kaidi suunnittelee Kemiin biodieseljalostamoa. Kokonaisinvestoinnin arvo olisi jopa miljardi euroa. Kaidin biojalostamo käyttäisi raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Lopullinen EU:n kanta keväällä

Seuraava askel on parlamentin päätös tammikuussa. Keväällä EU:n lopullinen kanta selviää.
–Tammikuussa laitetaan ympäristövaliokunnan ja teollisuusvaliokunnan kannat yhteen. Meillä on tarkoitus saada ympäristövaliokunnan hylkäämät piki ja mäntyöljy takaisin hyväksyttyjen raaka-aineiden listalle, parlamentissa EPP-ryhmään kuuluva Virkkunen kertoo.
Parlamentin kannan selvittyä alkavat neuvottelut jäsenmaita edustavan ministerineuvoston kanssa. Ministerineuvoston kanta puolestaan selvinnee joulukuussa.
– Tässä on nyt aika monta päätöstä edessä, mutta yksi tärkeä etappi on otettu. Toivon mukaan keväällä saadaan valmista koko RED2-direktiivin osalta. Eli meillä olisi parlamentin ja ministerineuvoston päätös ja niistä neuvoteltu lopputulos, Virkkunen sanoo.
Virkkunen luottaa siihen, että puu pysyy kestävien raaka-aineiden joukossa.
– Uskon niin. Käsittely on mennyt koko ajan parempaan suuntaan myös parlamentissa. Tämä on Suomelle todella tärkeä asia, sillä Suomi on satsannut paljon biopolttoaineisiin, Virkkunen sanoo.

Kemin kaupunginjohtaja yhteistyövierailulla Kiinassa

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen palasi juuri pari viikkoa kestäneeltä Kiinan vierailultaan. Nissinen tapasi yhteistyömatkalla muun muassa Kaidin johtoa.
Nissisen mukaan EU:ssa työn alla olevaan lainsäädäntöön liittyvä keskustelu, ei ole vaikuttanut Kaidin suunnitelmien etenemiseen. Hänen mukaansa yhtiö on päinvastoin merkittävästi edennyt esimerkiksi teknologiassaan.
– Reissulta vahvistuksena tuli, että heidän keskustelunsa ei ole EU:n keskustelun puolesta jäissä. Päinvastoin. He luottavat meihin ja hyvin avoimesti kertovat, missä heidän suunnitteluvaiheensa menee. Toivotaan, että viimeistään alkuvuonna EU:n keskusteluissa mennään onnellisempaan suuntaan, Nissinen kertoo.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Vanha teksti sellaisenaan...

Alla olevaa tekstiä olen vuosikymmenien saatossa useaan kertaan päivittänyt. Tällä kerralla en sitä muokkaa, vaan julkaisen sen sellaisenaan. Omasta mielestäni siinä on vähintäänkin siteeksi asiaa...

Vanha teksti, joka muistaakseni tuli julkaistuksikin aikanaan paikkakunnan lehdissä:

ELÄÄ IHMISIKSI…

Tämä on sarjastamme ikuisuusasioita, josta on syytä tämän tästä muistuttaa. Muistuttaa varsinkin aikana, jolloin media ja nimenomaan ns. keltainen lehdistö suorastaan pullistelee tavalla tai toisella koulukiusattuja reppanoita – pääasiassa julkisuuden henkilöitä. Lööpeissä revitellään toinen toistaan murheellisimmilla tarinoilla ja lehden kassaan ropisee irtoja ihan mukavasti…

Toki koulukiusaaminen ja kaikki muukin henkinen ihollekäynti on vakava asia, johon on ehdottomasti puututtava kaikin mahdollisin keinoin.

Sitten vanhaa tarinaa:

Muistan elävästi ajat, jolloin ammatillisissa mutta myös teknillisissä oppilaitoksissa värkättiin aktiivisesti aika-ajoin järjestyssääntöjä, joihin sen hetkisten demokratianäkemysten mukaan pyydettiin myös oppilaiden/opiskelijoiden näkemyksiä asian edistämiseksi. Järjestyssääntöjä päivitettäneen edelleenkin vastaamaan ajan henkeä ja tarpeita.

Joidenkin mielestä tuskin mitään tärkeämpää maa päällään kantoi siihen maailman aikaan kuin järjestyssäännöt oppilaitosmaailmassa.
Ohjeet em. tyyppiseen toimintaan tulevat keskitetysti ilmeisesti edelleenkin maalikyliltä pääkaupunkiseudulta opetushallituksesta ja kukaties peräti opetusministeriöstä…

Mikäli vielä oikein muistan, monien oppilaitosten rehtorit, varsinkin teknillisten oppilaitosten puolella olivat totaalisesti turhautuneita koko järjestyssääntöintoilusta. Muun muassa eräs silloisen äärilaidan edustaja totesi ykskantaan, että hänen johtamassaan oppilaitoksessa ei tarvita järjestyssääntöjä, ovat turhanpäiväistä touhotusta ja vouhotusta.

Hänen mielestään riitti ”järjestyssäännöksi”, että elää ihmisiksi.

Hän tarkoitti oppilaita, opettajia ja koko muuta oppilaitoksen henkilöstöä. ”Kaikki käytössämme olevat lait, asetukset, määräykset, säännöt, suuntaa antavat ohjeistukset, suositukset, jne. ovat rikottavissa, jos henkilö niin haluaa!” hän yksiselitteisesti totesi.

Jo silloin minusta alkoi tuntua siltä, että hänen ajatuksissaan taitaa olla vinhasti perää, vaikka em. elementtejä kiistatta reaalimaailmassa toki tarvitaan.

Olen pohdiskellut viime aikoina, riittääkö em. maininta – elää ihmisiksi – nykyajan perhe-elämän sovellutuksena sekä lapsille että vanhemmille?

Elää ihmisiksi toinen toistaan kunnioittaen ja huomioon ottaen. Eiköhän siinä ole nykyajan dynaamisessa, repivässä ja hektisessä suoritusmaailmassa tavoitetta ihan riittävästi?

Olla rassaamatta lähimpiään turhanpäitten kohtuuttomasti…

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö 
Opetusalan eläkeläinen Kemistä



Play It Loud: Marshall-vahvistimen tarina ...

Katselin hetki sitten Ylen Areenalta alla olevan dokumentin. Mielenkiintoista! Nyt hiukan taidan ymmärtää, miksi noita Marshall-patteristoja näkee niin paljon...


Play It Loud: Marshall-vahvistimen tarina 

  • 58 min
  • 5 pv
  • 11842 katselua
V. 1962 lontoolaisen rumpukaupan omistaja Jim Marshall kehitti nimeään kantavan kitaravahvistimen, joka mullisti rock-musiikin ja toi hänelle mm. lisänimen "The Father of Loud". Mukana mm. Pete Townshend, Slash ja Lemmy.

Sote, sote, sote...

Sote on valtava vyyhti, jolle toivoo parasta mutta pelkää pahinta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä

Hallituksen kaavailema sote-malli on asiantuntijoiden mukaan monimutkainen ja vaikeasti johdettava. Tämä on riski uudistuksen keskeisten tavoitteiden kannalta, kirjoittaa HS:n Jaana Savolainen.

JOS sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole vää­rässä. Hämmennys vain kasvaa, kun seuraa viime aikojen keskustelua aiheesta. 

Kritiikille on aihetta, mutta rajuimpiin ylilyönteihin kannattaa suhtautua tyynesti. Poliitikkojen puheenvuoroissa kokonaisuus ­hä­märtyy usein ideologisista tai puo­luepoliittisista syistä tikun nokkaan nostettujen yksityiskohtien takia. 

On hyvä muistaa, että moni asiantuntijakin edustaa myös omaa taustaorganisaatiotaan. Sote-alalla on totuttu rajuun kielenkäyttöön varsinkin silloin, kun on kyse resurssien ja vallan jaosta. Erityisen taitavia tässä ovat lääkärit. 

KESKUSTELU jatkunee vilkkaana, sillä uudistuksen valmistelussa eletään taas ratkaisevia aikoja. Perustuslakivaliokunnan kesäisen tyrmäyksen jälkeen muokattu laki­luonnos valinnanvapaudesta on edennyt lausuntokierrokselle, joka päättyy joulukuussa. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet käyttävät joululomansa mahdollisten korjausten tekemiseen. 

Kesän jälkeen valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta on paran­neltu merkittävästi. Tärkeä muutos oli muun muassa se, että uudistuksen aikatauluun tuli vaiheistus useammalle vuodelle. Tämä voi joidenkin sote-asiantuntijoiden mukaan estää palvelujen ajautu­misen kaaokseen heti alussa. 

KEVÄÄLLÄ kaikki sote-lait ovat eduskunnassa. Esityksissä on niin paljon hankalia yksityiskohtia, ettei lakien läpimeno ole ollenkaan varmaa. 
Jos lakiesitykset tai edes jotkin niistä kaatuisivat eduskunnassa, samalla kaatuisi Juha Sipilän (kesk) hallitus. 

Vaikeita yksityiskohtia – kuten asiakassetelit – on useita, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Hallitus on rakentamassa hyvin monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa järjestelmää, joka pitäisi vielä toteuttaa aika ­nopealla aikataululla. 

Pelkkä sote-palvelujen siirto kuntien vastuulta isommille toimijoille on valtava muutos, mutta samalla maakunnille siirretään nippu muitakin tehtäviä. 

Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on, miten tulevat maakunnat onnistuvat ­toteuttamaan uudistuksen käy­tännössä. Siihen maakunnat tarvitsevat poikkeuksellisen paljon paitsi sote-alojen myös talouden osaamista. Tämä on iso haaste, koska maakunnat aloittavat nollasta ilman aiempaa kokemusta aluehallinnosta. 

Aivan uudenlaisen valinnan­vapausmallin hallitseminen on jo yksinään valtava haaste. Erityisen haastava on sote-keskuksien rahoitusmalli, jolla maakuntien pitäisi pystyä ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Samalla pitää rakentaa uudet organisaatiot, parantaa eri palvelujen yhteistyötä ja muuttaa hoitokäytäntöjä vaikuttavuuden mukaan. Tiedolla johtaminen onnistuu, jos on siihen tarvittavat tieto­järjestelmät, mutta sellaisia ei uudistuksen alkaessa vielä ole. 

Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. 

OLISIHAN tämän voinut tehdä yksinkertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on muun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoi­tetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus. 

Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. 

UUDISTUKSEN pitäisi ennen kaikkea parantaa hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa, hillitä kustannusten kasvua ja kaventaa terveyseroja. 

Tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaista on, miten yhteistyö toimii erikoistason ja perustason terveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kesken. Tästä niin sanotusta integraatiosta on jo hyviä kokemuksia muun muassa Eksotessa ja Siun sotessa. 

Sujuvammista palvelukokonaisuuksista hyötyisivät varsinkin paljon eri palveluja tarvitsevat potilaat, joiden hoidot myös maksavat eniten. Jos uudesta järjestelmästä tulee maakunnille liian monimutkainen ja vaikeasti hallittava, tämä keskeisin tavoite voi jäädä toteutumatta. 

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.