perjantai 16. elokuuta 2019

Tänään aamulla Selkäsaareen...

Perinteisten aamutoimien jälkeen olimme tekemässä lähtöä Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen. Toisin sanoen kesäautolla Hahtisaareen ja sieltä vajaan puolentoista kilometrin merimatka saaren pohjoisosan poukamaan. Rannasta vajaa sata metriä ylös rinnettä mökkitontille, se on siinä...
Kyllä - sinne mentiin. Oli lähes tyven ilma ja oli mielenpäällä ajaa täysillä, mutta maltoin mieleni. Ajelin mennen tullen lähes tyhjäkäynnillä, kun ei ollut kiirettä minnekään. Maailma pelastuu!

Meillä ei ollut minkäänlaisia työsuunitelmia eikä me tehtykään mitään mertkittävää. No toki sen verran, että vaimoni pisti tuvan uuniin tulet ja minä pitkästä aikaa tulistelupaikalle tulet, kun tuo metsäpalovaroitus on toistaiseksi ohi.

Niin ja päätimme lämmittää ensimmäistä kertaa tälle kesälle saunan, kun tynnyreihin oli saatu vihdoinkin sadevettä. 

Kahvittelun jälkeen menin sauvakävelemääm lähimaastoon ihailemaan upeaa puustoa, muun muassa niitä "kahen kuution puita", joita taas ajatuksissani halailin. Samalla tutkailin mahdollisia mustikoita - ei mitään, ei yhtään mitään tai no oikeastaan jotakin > minimustikoita, sellaisia en ole oikeastaan nähnyt aikaisemmin...

Alueella oli hiljaista. Pois lähtiessämme hiirihaukka liihoitteli ohitsemme. Niin hiiren-/myyränloukussa ei tällä kerralla ollut saalista.

Ihan mukava saaripistäytyminen taas kerran... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti