Perinteisten aamutoimien jälkeen oli pakko lähteä pihalle kastelu- ja tynnyreiden täyttöhommiin.
Kyllä - on ollut niin kuivaa, että aiemmin "mainostamani" pieni perunapeltomme alkoi kaalien osalta näyttää osittain hiukan nuupahtaneen näköiseltä.
Tontin kulmalle seisoskellessani kävi mielessä, että oliko se kesä sitten tässä - toivottavasti ei aivan niin.
Vaimoni oli eilen ottanut yhden kaalen. Istuttamamme yhden perunan asemesta oli selvästikin useampia perunoita. Maa antaa antejaan, kohta ilmeisesti aloitamme uusien perunoiden syönnin suoraa omasta pellosta...
Perunapeltoa ja ryytimaata kastellessani tuli pikkulinnunpoikanen ihmettelemään vesisuihkuani. Istahti ns. matopeltoon iskemäni lapion kahvalle ja plöräytti sille pienen tortun. Oli siinä kahvassa aikaisempiakin sotkuja, joten huuhtelin ne vesisuihkulla pois.
Käväisin hetki sitten keskustassa kaupoilla. Kriittisen kohta näyttää edelleen olevan kassajono. Maksettuani ostokset tulee aina tunne, että nyt äkkiä pois alta. Tuntuu siltä ihmiset kassajonossakin ovat kuin "tuli perseessä" - on kiire, kiire, kiire...
Joka tapauksessa tein hyviä, edullisia ostoksia.
Ajoin uteliaisuuttani Hahtisaaren ja sisäsataman kautta. Meripuistokadulta Valtakadulle kääntyessäni kännykkäni soi. Ajoin parkkiin kadunvarteen. Outo numero mutta siitä huolimatta vastasin.
Mieshenkilö kertoi naapuriltani kuulleensa, että minulla on "jonkilainen auto" tallissa. Sanoin hänelle, että minulla ei ole jonkilainen auto vaan...
En ehtinyt pitemmälle, kun hän totesi: "Niin Mersu!" Kerroin hänelle, että en ole autoa viime aikoina kaupitellut, mutta jos joku haluaa ostaa sen niin mikä ettei. Hän tuntui tietävän auton historian ja lupasi tulla katsomaan sitä ensi viikon maanantaina aamulla - hyvä niin...
Vielä tältä illalta:
Kävimme Satama Open Air-lauantain taphtumassa illansuussa. Tai oikeastaan puolen tunnin autoajelun Hahtisaaren satama-alueella. Näytti siellä olevan muitakin. Ilma oli varsin siedettävä - hyvä niin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti