Että mitäkö mietin? En sen kummempia, mutta kävi mielessä sanonta: Ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan...
Olen vuosikymmeniä kalastellut Siikalahti-Kraaseli-Juurakko-Laitakari-alueella entisen puunuittoväylän varrella. Mutta oikeastaan vuodesta 2011 lähtien Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueella ja vähin Lehmikiven karikon tuntumassa.
Miksi?
Siksi, että Hahtisaaresta alueelle on muutaman minuutin ajomatka.
Miksi?
Siksi, että Hahtisaaresta alueelle on muutaman minuutin ajomatka.
Onko alueella ollut tungosta. Ei, en ole nähnyt kahdeksan vuoden aikana ensimmäistäkään onkijaa, paitsi mukaani veneeseeni pyytämät henkilöt. Tosin tämän kesän aikana olen itsekin vähentänyt jigiongintaa ja kesäpilkkimistä. Katiskatkin ovat olleet maissa jo pitkään.
Minulla on tunne, että ihmiset epäilevät, että alueelta ei tule kalaa.
Toki ei aina, mutta aina silloin tällöin sen verran ja sen kokoisia, että voi hyvällä syyllä todeta: Keittää, paistaa ja vähän suolaan.
Toki ei aina, mutta aina silloin tällöin sen verran ja sen kokoisia, että voi hyvällä syyllä todeta: Keittää, paistaa ja vähän suolaan.
Olen varmasti kirjoittanut aika monta kertaa, että minun mielestäni meriahven on paras savustuskala. Niitä minä pyydän. Jos hauki tulee niin tulkoon...
Huomenna perjantaina illansuussa lähden kuuntelemaan Satama Open Air musiikkia illansuussa Selkäsaaren pohjoispään merialueelle - kaksi jigionkea ja kesäpilkki on vedessä. Toivottavasti saan ns. särkipilkillä sen särjen, jotta pääsen isoja ahvenia nostamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti