Suomalaisilla - oletettavasti myös muilla kansakunnilla - on lukuisa joukko eri tilanteisiin soveltuvia "kansanviisauksia", sanontoja.
Yksi niistä on sanonta: Ilman sarvia ja hampaita. Mistä lie alkujaan lähtenyt kansan "karttuisassa suussa" kiertämään, mutta erittäin kuvaava se on...
Ainakin yksi näkemys asiasta on se, että puhuu tai kirjoittaa rehellisesti, avoimesti mitään kiertelemättä.
Itse kirjoitan paljon, todella paljon. Olen todennäköisesti keskimääräisen suomalaisen kirjoituskiintiön ylittänyt jo tähänastisen elämäni aikana useaan kertaan. Kirjoituksistani tulee vähän - mielestäni aivan liian vähän palautetta.
Tänään tuli.
Sähköpostiviestinnästäni sain aamulla face to face tiukkaa palautetta - hyvä niin, sillä pääsin saman tien oikomaan kyseiselle lukijalle muodostunutta - minun mielestäni - väärää näkemystä. Hetken aikaan keskusteltuamme asiasta päädyimme samaan lopputulokseen.
Toki myönnän, että kirjoittaessani jollekin asianosaiselle sähköpostiviestin, siinä on tietty, kukaties erittäin selektiivinen/valikoitunut sanoma.
Kun kyseisen sanoman lukee henkilö, jolle se ei alunperin ollut tarkoitettu, väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa. Se on ymmärrettävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti