Olen ollut edellisen kerran ongella perjantaina 09.08.2019. Silloin kirjoitin muun muassa seuraavaa:
Viime aikoina on ollut niin paljon ylimääräistä ajateltavaa - lähinnä edesmenneen veljeni rivitaloasuntoon tehtävä pintaremontti - että piti lähteä vesille rauhoittumaan.
Ylimääräiset ajateltavat eivät ole vähentyneet - päinvastoin. Pintaremontti on edennyt suunnitelmien mukaan lukuunottamatta pesuhuonetta. Lievää ilmaisua käyttäen: Perkeleen, perkeleen, perkeleen kopolaatat.
Tänään oli aamulla neuvonpito Arennan kahden remonttimestarin, remonttimiehemme ja minun välillä. Asiallinen tapaaminen. Remonntikuvio selkiintyi ja vastuurajat hahmottuivat. Selvitän/tarkennan omien vastuuvakuutusten roolin. Pesuhuoneen osalta tuli tavallisen mittava savotta, mutta se luonnollisesti selvitetäään viimeisen päälle.
Se kopolaatoista...
Päätin lähteä tänään taas iltapäiväongelle. Tiedusteli asiaa myös kalakaveriltani, mutta hänellä oli työntynkää sillä hetkellä riittävästi.
Nyt oli "hyväsuuntainen" tuuli > kevyt etelätuuli. Muutoinkin ilma oli siedettävä.
Pistin haalarin alle villahousut ja villapaidan, hain ostomatopurkin kellarista, ajoin Hahtisaaren venesatamaan. Vesi oli hiukan tavallista korkeammalla - hyvä niin.
Ajelin Kojukallion väylälle ja siitä Selkäsaaren pohjoispäätyyn rannan tuntumaan ja annoin saaren ja Pikkuleton saariryppään välistä puhaltelevan tuulen viedä minua em. väylän suuntaan.
Pistin kaksi jigionkea veteen. Tuli pari ahventa. Ajelin väylältä kaksi kertaa varovaisesti takaisin lähelle rantaa, uppopuita oli taas näkyvissä.
Sitten ankkuroiduin ja keskityin onkimaan. Otin jigionkien lisäksi särkipilkinkin esiin ja siihen hyvä madon. Ei tullut särkiä mutta muutama ahven. Soitin kalakaverilleni, josko vien kalat hänen perkattavakseen, niitä oli siinä vaiheessa viisi. Hän oli edelleen työssä kiinni. Asia selvä jatkoin onkimista.
Pilkillä sain suurimmat ahvenet. Totesin taas kerran - mitä herkullisempi/suurempi mato sitä suuremmat ahvenet.
Pieniä ahvenia päästin takaisin mereen ja osittain yritin syöttää neljää lokkia, jotka olivat tulleet - taas - katselemaan touhujani.
Se uskollisin ja rohkein lokki onkivavan etäisyydellä veneestä sai enimmät herkkupalat
Tätä kirjoittaessani ahvenet on perkattu, perkeet matopellossa ja ahvenet pakastimessa. Ensi viikolla on tavoitteen kotipihalla savusta tolkun annos - muuten ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Selkäsaaressa olemme pari kertaa savustaneet ahvenia...
Ihan hyvä iltapäivän onkireissu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti