Olemme viimeksi käyneet Selkäsaaressa tiistaina 16.07.2019. Olimme eilen päättäneet lähteä käymään saaressa, näin teimme.
Perinteisten aamutoimien jälkeen ajelimme Hahtisaareen. Näytti Tomminkin pakettiauto olevan parkissa.
Aurinkoinen ja kevyttuulinen aamu, vesi aika alhaalla, mutta rantautuminen sujui asiallisesti.
Lammasfarmari oli varoitellut karkuun päässeestä katraastaan. Kyllä - ranta oli myllätty ja paskoja siellä täällä. Heittelin niitä lehtiharjalla sivuun polulta.Mökille päästyämme istahdimme pihaterassilla hetken aikaa. Tänään ei ollut työtavoitteita ollenkaan mutta...
Vaimoni pisti tulen tuvan uuniin ja kasteli kivi-istutuksia. Minä otin kirveet esiin ja kopsin klapeiksi muutaman ison kuusipökäleen vain neljään osaan, fiilistelen niiden kanssa myöhemmin.
Superloukussa oli pieni myyrä täynnä muurahaisia. Kannoin "saaliin" kompostikasaan käsin koskematta ja pistin loukun uudestaan pyytämään.
Saaren pohjoispäässä oli hiljaista. Linnunpöntöillä oli hiljaista. Kahvittelun jälkeen, vaimoni kävi rannasta hakemassa pari mielenkiintoista kiveä vesikärryllä ja minä menin lähimaastoon sauvakävelemään.
Mustikat alkavat olla kypsiä, mutta niitä on vähänlaisesti. Metsämansikoita kypsyy taas pitkän ajanjakson aikana.
Metsässä kävellessäni tein havainnon, että lampaat olivat ilmeisesti kulkeneet - paskoista päätellen - hirvien kulkureittejä.
Ajatuksissani taas halailin niitä "kahen kuution puita", kyllä ne ovat komeita.
Teimme lähtöä. Vesi oli vielä matalammalla kuin kuin tullessamme. Oli taas pakko soutamalla lähteä rannasta.
Oli mukava saaressakäynti taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti