Viimeinen matkamuisteluteksti:
Kirjoitin eilen mm. seuraavaa: Mukava lento Helsinkiin keskikokoisella Finnairin koneella. Lentokentältä Finnairin bussilla keskustaan ja hotellille.
Olimme varanneet kotimaan matkat ja hotellin Travellinkin kautta. Hotellimme oli Scandik Simonkenttä.
Vastaanotossa nuorimies totesi: "Hotelli on aivan täynnä, joduimme majoittamaan teidät sviittiin. Toivottavasti se kelpaa teille."
Seitsemännen kerroksen hotellihuoneeseen, sviittiin päästyämme totesimme, että nyt kyllä kelpaa. Ei paha...
Seuraavalle päivälle ei ollut muuta tavoitetta kuin uusi kirjastorakennus Oodi. Pojanpoikamme Lauri oli Kemissä käydessään luvannut meitä siellä kierrättää/opastaa.
Taas uni maistui.
_____________
Nousimme ylös virkeinä. Menimme aamupalalle, joka oli aivan toista laatuluokkaa kuin viime päivinä kokemamme. Kertakaikkiaan erinomaisen monipuolinen kattaus.kyllä havaitsi, että hotelli oli täynnä...
Reppu selkään, laukku olkapäälle ja vastaanoton kautta aurinkoiselle pihalle. Kävelimme rauhallisesti Oodia kohti.
Helsinki tuntui varsin rauhalliselta Pariisiin ja Lontooseen verrattuna. Turisteja näytti olevan paljon liikkeellä.
Menimme Oodin tuloaulaan odottelemaan Lauria. Hän tuli vauhdikkaasti sisään. Kiertelimme eri kerrokset läpi. Kahvittelimme valtavan suuren, sydämenmuotoisen korvapuustin ryydittämänä. Mehu myös maistui oppaallemme.
Kyllä kyseinen rakennus on mielenkiintoinen, rauhallinen ja toimivan tuntuinen. Kannatti ehdottomasti pistäytyä.
Lauri lähti paluumatkalle Vuosaaren Aurinkolahteen ja me Finnairin bussilla lentokentälle. Tutut turvatarkastuskuviot. Saimme valita jonon, sillä tarkastukseen ei ollut menossa muita koko alueella, olimme ajoissa paikalla.
Kävelimme ostosparatiisialueen ohi lähtöportille. Lento Kokkolan kautta Kemiin sujui erinomaisesti.
Totesimme, että lämmintä riittää sinä päivänä Kemissäkin.
Kotiin tultuamme oli mukava istahtaa päärakennuksen terassille. Kyllä kotona on hyvä olla, ei kahta sanaa...
Reppu selkään, laukku olkapäälle ja vastaanoton kautta aurinkoiselle pihalle. Kävelimme rauhallisesti Oodia kohti.
Helsinki tuntui varsin rauhalliselta Pariisiin ja Lontooseen verrattuna. Turisteja näytti olevan paljon liikkeellä.
Menimme Oodin tuloaulaan odottelemaan Lauria. Hän tuli vauhdikkaasti sisään. Kiertelimme eri kerrokset läpi. Kahvittelimme valtavan suuren, sydämenmuotoisen korvapuustin ryydittämänä. Mehu myös maistui oppaallemme.
Kyllä kyseinen rakennus on mielenkiintoinen, rauhallinen ja toimivan tuntuinen. Kannatti ehdottomasti pistäytyä.
Lauri lähti paluumatkalle Vuosaaren Aurinkolahteen ja me Finnairin bussilla lentokentälle. Tutut turvatarkastuskuviot. Saimme valita jonon, sillä tarkastukseen ei ollut menossa muita koko alueella, olimme ajoissa paikalla.
Kävelimme ostosparatiisialueen ohi lähtöportille. Lento Kokkolan kautta Kemiin sujui erinomaisesti.
Totesimme, että lämmintä riittää sinä päivänä Kemissäkin.
Kotiin tultuamme oli mukava istahtaa päärakennuksen terassille. Kyllä kotona on hyvä olla, ei kahta sanaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti