SUOMALAISILLA on erityisen hyvä kyky torjua Venäjältä lähtöisin olevaa propagandaa ja tekaistua tietoa, arvioitiin Foreign Policy -lehdessä kuukausi sitten.
Suomalaiset ovat maailman viidenneksi onnellisin kansa, pääteltiin vuorostaan viime viikon alussa julkistetussa uusimmassa vuosittaisessa maailman onnellisuusraportissa.
Kumpikaan arvio ei ole kovin vankalla tieteellisellä pohjalla.
Foreign Policyssa Suomen propagandakestävyydestä kirjoittanut Reid Standish kehui vuosi sitten samassa lehdessä Suomen taitoa hoitaa Venäjä-suhteitaan.
Onnellisuusraportissa Somalia pärjää paremmin kuin Bhutan, joka sentään omasta mielestään keksi onnellisuuden tai ainakin sen mittaamisen.
EI LÄHDETÄ kuitenkaan taas vähättelemään kansainvälisiä mittauksia, joissa Suomi menestyy.
Molemmissa arvioissa yksi peruste korkeille sijoituksille on suomalaisten vankka luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Se on tärkeä havainto.
Kun luottamusta on, yhteiskunnat voivat hallita omaa tarinaansa eli sitä, mikä on yhteisesti tärkeää ja mikä on totta. Niin Suomi edelleen tekee. Mutta luottamuksesta ja tarinanhallinnasta on meneillään armoton, maailmanlaajuinen kamppailu, jossa yhtenä kohteena on journalismi.
TUNNELMA ei ollut erityisen toiveikas, kun joukko eri maiden journalisteja, tutkijoita ja mediajohtajia mietti viime viikolla Unescon päämajassa Pariisissa, mitä asialle pitäisi tehdä.
Internetissä ja somessa on rajattomasti tilaa myös valheelle.
Suomalaiset ovat maailman viidenneksi onnellisin kansa, pääteltiin vuorostaan viime viikon alussa julkistetussa uusimmassa vuosittaisessa maailman onnellisuusraportissa.
Kumpikaan arvio ei ole kovin vankalla tieteellisellä pohjalla.
Foreign Policyssa Suomen propagandakestävyydestä kirjoittanut Reid Standish kehui vuosi sitten samassa lehdessä Suomen taitoa hoitaa Venäjä-suhteitaan.
Onnellisuusraportissa Somalia pärjää paremmin kuin Bhutan, joka sentään omasta mielestään keksi onnellisuuden tai ainakin sen mittaamisen.
EI LÄHDETÄ kuitenkaan taas vähättelemään kansainvälisiä mittauksia, joissa Suomi menestyy.
Molemmissa arvioissa yksi peruste korkeille sijoituksille on suomalaisten vankka luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Se on tärkeä havainto.
Kun luottamusta on, yhteiskunnat voivat hallita omaa tarinaansa eli sitä, mikä on yhteisesti tärkeää ja mikä on totta. Niin Suomi edelleen tekee. Mutta luottamuksesta ja tarinanhallinnasta on meneillään armoton, maailmanlaajuinen kamppailu, jossa yhtenä kohteena on journalismi.
TUNNELMA ei ollut erityisen toiveikas, kun joukko eri maiden journalisteja, tutkijoita ja mediajohtajia mietti viime viikolla Unescon päämajassa Pariisissa, mitä asialle pitäisi tehdä.
Internetissä ja somessa on rajattomasti tilaa myös valheelle.
Tekaistua tietoa tehtaillaan niin idässä kuin lännessäkin, ja Facebookin kaltaiset suuret alustat vievät journalismilta voimavaroja.
Yksi vastaus Unescon päämajassa pohdittuun kysymykseen on, etteivät väittely valeuutisista ja valheiden korjaaminen saa viedä tilaa omalta tiedonvälitykseltä. Jos niin käy, toistellaan vain valheen sisältöä. Tarinanhallinta siirtyy valheen levittäjälle, joka saa pienellä kannatusprosentilla suuren julkisuuden.
Toinen uhka on, että turvatakseen taloutensa media luopuu vaativasta ja kriittisestä journalismista ja korvaa sen jollakin halvemmalla. Sitä tapahtuu.
Näiden uhkien edessä Suomi todella on vastustuskykyisempi kuin monet muut maat, mutta ei immuuni.
Vielä yksi keino valeuutisten torjuntaan: niitä voi kutsua selkeästi niiden oikealla nimellä. Ne ovat roskaa eivätkä minkäänlaisia uutisia.
Yksi vastaus Unescon päämajassa pohdittuun kysymykseen on, etteivät väittely valeuutisista ja valheiden korjaaminen saa viedä tilaa omalta tiedonvälitykseltä. Jos niin käy, toistellaan vain valheen sisältöä. Tarinanhallinta siirtyy valheen levittäjälle, joka saa pienellä kannatusprosentilla suuren julkisuuden.
Toinen uhka on, että turvatakseen taloutensa media luopuu vaativasta ja kriittisestä journalismista ja korvaa sen jollakin halvemmalla. Sitä tapahtuu.
Näiden uhkien edessä Suomi todella on vastustuskykyisempi kuin monet muut maat, mutta ei immuuni.
Vielä yksi keino valeuutisten torjuntaan: niitä voi kutsua selkeästi niiden oikealla nimellä. Ne ovat roskaa eivätkä minkäänlaisia uutisia.
- MerkintöjäSeuraa
- Kari Huhdan kolumnitSeuraa
- InformaatiosotaSeuraa
- JournalismiSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti