NURMIJÄRVI/LOPPI. ”Kyllä meistä vielä metsäkoneenkuljettajia tulee!” vakuuttaa opiskelija Teo Laatio, 17, lehtori Mauri Pienimaalle.Meneillään on kourajumppa TTS Työtehoseuran ammattikoulun pihamaalla Nurmijärven Rajamäellä.
Kourajumpassa harjoitellaan varastokasan tekoa ajokoneella. Jo aiemmin sitä on treenattu tietokonesimulaatiossa ja pian mennään ihkaoikeaan metsään.
KUKIN opiskelija on kerrallaan vartin pätkissä puikoissa, joiden käsittelyä Pienimaa ohjaa vielä tarvittaessa etänä eli radiopuhelimella: ”Nyt hirttää kiinni! Korvaa auki, liu’uta sitä varovasti! Ei kerralla, vaan herkuttelemalla!”
Pienimaa on nähnyt, että hankalankin alun jälkeen useimmat nuoret saavat toistakymmentä tonnia painavat koneet hallintaansa, kunhan malttavat tehdä tarpeeksi toistoja vipujen väännössä. ”Eilen Teolla tapahtui kehitysloikka”, Pienimaa kehuu ja hymyilee yhtä leveästi kuin oppilaansa.
METSÄALAN koulutus ei ole yhtä auvoa. Vielä 2000-luvun puolivälissä metsätalous oli Suomessa auringonlaskun ala, jolle opiskelijoita ei edes kannattanut houkutella, ja monia koulutuslinjoja ja oppilaitoksiakin lakkautettiin.
Metsäopetuksen järjestäjäkouluja on vielä parikymmentä, ja kustannuksiltaan se kuuluu ammatillisen koulutuksen kärkeen. Kun keskimäärin ammattikoulutuksen yksikköhinta eli kustannukset vuodessa ovat noin 10 000 euroa, metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa ne ovat noin 25 000 euroa.
PARINA viime vuotena kiinnostus on alkanut viritä, mutta yhä aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä, ja keskeyttämisetkin ovat ongelma, kuten muussakin ammatillisessa koulutuksessa.
Nyt alan vetovoima on kuitenkin selvästi nousussa, kun metsäteollisuuden miljardi-investoinneista Äänekosken biotuotetehdas kärjessä toivotaan uusia työpaikkoja myös muille jalostusaloille kuin varsinaiselle metsäalalle.
Mutta kaikki alkaa metsästä, jonka hoito ja hakkuu ovat koneellistuneet vauhdilla. Ensin pitää saada puu kaadettua ja liikkumaan.
KONEET ja itsenäinen käytännön työ ovat houkutelleet nuoret Työtehoseuran oppiin Rajamäelle. ”Sain eka sähkötraktorin kaksivuotiaana, ja koneet ovat kiinnostaneet aina”, sanoo nurmijärveläinen Jali Eloranta,16.
Järvenpäästä tullut Teo Laatio kertoo olevansa ihan kaupunkilainen, mutta perheen mökki Luumäellä on tutustuttanut metsään ja muutenkin perhe on ”metsärakas”.
Isot koneet kiinnostivat myös Pinja Kangasta, 16, niin paljon, että hän otti opinto-ohjaajan neuvosta vaarin ja kulkee nyt Helsingistä bussilla Rajamäelle päivittäin metsäkoneenkuljettajaopintoihin. Niissä on riittänyt myös yllätyksiä: ”En ajatellut, että puusta pitää tietää niin paljon ja että metsäkoneita pitää myös huoltaa.”
”KYLLÄHÄN tämä vähän voimaakin vaatii, mutta uskon, että tytötkin pärjäävät, kunhan opettelevat käyttämään koneita”, Kangas kannustaa lisää tyttöjä metsäkoneoppiin.
”Ihan tarpeeksi”, arvioivat opiskelijat niin sanottujen yhteisten opintojen, kuten kielten ja muun teorian määrää. Jo oikean harvesterin eli monitoimikoneen ohjaksiin toisena vuotenaan edennyt mäntsäläläinen Janne Vastamäki, 18, tunnustaa, että into oli vähällä hiipua ensimmäisenä vuotena. Silloin oli hänen mukaansa liikaakin teoriopiskelua.
”Saa itsenäisesti tehdä, ja näkee työnsä jäljen”, Vastamäki kehuu mutta myöntää, että vaikeuksiakin opettelussa riittää: kaatosuunta, ettei kolhi pystyyn jääviä arvopuita ja apteeraus eli rungon katkaisupaikkojen määritys.
JOTTA Vastamäen kaltaisia itsenäisen työn tekijöitä saataisiin houkuteltua metsäteollisuuteen ja ylipäänsä metsäalalle lisää, perustivat metsäalan työnantajat, työntekijät, opiskelijat ja oppilaitokset ammattikouluista yliopistoihin viime keväänä Metsäkoulutus-yhdistyksen, joka paraikaa järjestää muun muassa alueellisia markkinointitapaamisia. Rahoitusta tulee esimerkiksi Metsämiesten säätiöltä.
Jo aiemmin alan oppilaitokset ovat yhdistäneet voimansa Metsäopetus-sivustolle, jolla lupaillaan käytännönläheistä, nopeaa ja hyvin palkattuun työhön valmistavaa koulutusta. Palkkatietojen mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden toimihenkilöiden kuukausipalkka on 3 000–5 500 euroa. Työntekijät pääsevät yli 18 euron tuntiansioihin, ja vuorotöissä yli 23 euroon.
”Neljäsosa alan nykyisestä työvoimasta eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Lisäksi alan uusiutuminen ja investoinnit kasvattavat osaajien tarvetta”, sanoo koulutuksesta ja osaamisesta vastaava päällikkö Soile Koriseva Metsäteollisuus ry:stä.
Perinteisten metsureiden ja paperimiesten lisäksi tarvitaan esimerkiksi puurakentamisen, prosessiteollisuuden, biotuotetekniikan, kemiantekniikan ja kaupallisen alan ammattilaisia, Metsäteollisuus listaa.
TUORE arvio työvoimatarpeesta kertoo, että metsäala tarvitsee tuhatkunta uutta osaajaa joka vuosi, ja töitä on tarjolla koko maan alueella. Tosin arvioihin vaikuttavat monet asiat, kuten teollisuuspuun ja metsähakkeen käyttö sekä työn tuottavuus.
Metsätehon Savotta 2025 -laskelman mukaan esimerkiksi uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan 330–440, puutavara-auton kuljettajia 220–280 ja metsureita 180–200 vuodessa.
METSÄ Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhula huomauttaa, ettei lukiokaan ole huono vaihtoehto metsäalasta haaveilevalle, sillä tarvitaan myös metsänhoitajia, puunjalostukseen erikoistuvia diplomi-insinöörejä ja metsätalousinsinöörejä.
”Polkuja on monia. Tärkeää kaikille on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja into kehittyä”, Karhula tiivistää.
Fakta
Yhteishaku päättyy 14. maaliskuuta
Yhteishaku toisen asteen koulutukseen eli ammattikouluihin ja lukioihin päättyy tiistaina 14. maaliskuuta kello 15.
Tarjolla on yhteensä yli 80 000 aloituspaikkaa, joista ammattikouluissa liki 44 000 ja lukioissa liki 37 000.
Metsätalouden opintoalalla on yhteishaussa tarjolla noin 700 aloituspaikkaa.
Metsäalan perustutkinnosta voi valmistua metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi tai metsäenergian tuottajaksi.
Tyypillisiä ammatteja ovat myös puutavara-autonkuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät ja taimitarhatyöntekijät.
Metsäteollisuuden tuotannon tehtävissä sopiva pohjakoulutus on esimerkiksi prosessiteollisuuden tai puualan perustutkinto. Ne sisältävät sahateollisuuden, levyteollisuuden, paperiteollisuuden, kemiantekniikan, biotekniikan ja teollisuuspuusepän osaamisalat.
Tulollaan on vuonna 2019 uusi puuteollisuuden tutkinto, johon yhdistyy nykyisiä tutkintoja.
- MetsäteollisuusSeuraa
- KoulutusSeuraa
- YhteishakuSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti