Kävimme tänään hakemassa moottorikelkan, reen ja ajorampit Lallinperäntieltä Hepolasta. Romppeet olivat siististi ja tukevasti liinoilla kiinni peräkärryn päällä. Nyt ne ovat Haukkarissa Kainuunkaudulla odottamassa Selkäsaareen siirtämistä, ajamista...
Tuo moottorikelkka on Yamaha Enticer II-merkkinen, vanha 2-tahtiperuskelkka, jonka ostimme viitisen vuotta sitten Lapponia Safariksen Mörckin Juksulta. Kyseisellä yrityksellä vaihtoon menee kelkkoja vuosittain aikamoinen määrä, tämä oli yksi silloin vaihtoon menevistä. Me emme ole ajelleet viiden vuoden aikana oikeastaan kuin parikymmentä kilometriä = mitättömän vähän...
Kelkka ei ollut hinnan kiroissa, mutta vuotuiset maksut huomioon ottaen kilometrit ovat olleet kalliin sorttisia.
Kävimme tänään päivällä vilkaisemassa Hahtisaaressa reittitilannetta. Kaikki näytti erittäin hyvältä. Hahtisaaresta lähti merelle kova kelkkaura. Jos ja kun vielä ensi yönä on yöpakkasta, aikaisin aamulla voi huoletta ajella moottorikelkkauria pitkin Selkäsaareen. Täytyy rantautumispaikka valita tarkkaan, kun reki on perässä.
Näin minun ja vaimoni kelkkatavoite on toteutumassa, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole.
Muistan elävästi edellisen - kyseisen moottorikelkan - ajon Selkäsaareen. Se tapahtui mökin rakentamisaikana keväällä 09.04.2012.
Sain apua ystäviltäni Tervaharjulta. Isä ja poika eli Juha ja Kai Puro ajoivat sen Hahtisaaresta Selkäsaareen. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että tuskinpa kyseisellä kelkalla on koskaan ajettu sellaista haipakkaa kuin silloin.
Katselimme ajoa mökin nurkalta edesmenneen kirvesmiehemme Unto Postisen kanssa. Kelkka vilisi rantakasvuston välissä kaukana, tasaisella meren jäällä.
No pojat ovat poikia!
Homma hoitui viimeisen päälle asiallisesti. Kelkka jäi silloin pressujen alle mökin päätyyn.
Vanhempi pojistamme, Tommi ajeli kelkan myöhemmin Lallinperäntielle Hepolaan, nyt se tekee paluun takaisin Selkäsaareen. Josko sille löytyisi järkevää käyttöä...
Olen pari kesää sitten mökin päätyyn rakentanut kevytkatoksen, johon tällä kerralla kelkka on tavoitteena ramppia pitkin ajaa.
Jos kaikki menee huomenna suunnitelmien mukaan, köpöttelemme takaisin sauvakävellen moottorikelkkauraa pitkin Hahtisaareen...
Hiukan edelliseen tänään lauantaina 02.04.2016:
Hahtisaaressa pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen ajoin moottorikelkan, reen ja ajorampit Selkäsaareen. Vaimoni köpötteli sauvakävellen perässä. Hän ei halunnut istua kaksitahtahtipakokaasujen seassa takapenkillä.
Saaressa saimme ähellettyä kelkan katokseen. Taisinpa sanoa vaimolleni, että tätä on vanhana mukava muistella...
Kylläpä se tulevaisuudennäkymä taitaa olla sellianen, että meillä ei kuitenkaan ole em. romppeille käyttöä.
Miksi?
Siksi, että meillä on saaressa kaksi "turbokelkkaa" = potkukelkkaa, joissa on muovilisukkeet jalaksissa. Jäällä ja hankikeleilla ne ovat erinomaiset kulkuvälineet. Niillä pääsee kohtuullisen vaivattomasti vaikka lähijäille pilkille, jos sellaiseen vielä intoutuu.
Oli muuten mielenkiintoista havaita tänään, miten nopeasti sekä jää että hanget metsässä pehmenivät upeassa auringonpaisteessa.
Saattaa olla, että tänään toteuttamamme siirto-operaation oli niin sanotun yhdennentoista hetken aikana.
Yllätyimme, että jäällä ei ollut tungosta, vaikka ilma oli mitä parhain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti