Suomen uusien hävittäjien tueksi saattaa tulla lennokkeja
Puolustusvoimat on juuri lähettänyt viidelle hävittäjävalmistajalle tietopyynnön ratkaisuista, joilla Hornetit voidaan korvata ensi vuosikymmenellä. Puolustusteollisuusyhtiöt voivat ehdottaa myös ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien iskukykyä tuetaan miehittämättömillä ilma-aluksilla.
Suomen taivaalla saatetaan ensi vuosikymmenellä nähdä Ilmavoimien hävittäjien tukena miehittämättömiä lennokkeja.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos pyytää viideltä hävittäjävalmistajalta ratkaisuja, joilla voidaan korvata nykyään käytössä olevat Hornet-hävittäjät, joiden on määrä poistua käytöstä vuodesta 2025 alkaen. Tietopyynnöllä hankitaan tietoja tulevaa tarjouskilpailua varten.
Valmistajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyä täydennetään useammilla lentokonetyypeillä tai miehittämättömillä ilma-aluksilla eli droneilla. Ratkaisun pitäisi olla uskottava vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.
Puolustusvoimat on jo aiemmin käyttänyt sveitsiläisiä Ranger-tiedustelulennokkeja ja hankkinut Israelista Orbiter-tiedustelulennokkeja. Nyt lentokonevalmistajat voivat kuitenkin ehdottaa myös raskaita aseistettuja lennokkeja täydentämään Suomen hävittäjien toimintaa.
Yhdysvallat suosii lennokkeja ilmaiskuissa
Puolustusministeriön viime kesänä julkaistussa Hornetien korvaamista arvioineessa esiselvityksessä todetaan, että monitoimihävittäjiä ei voida korvata kokonaan miehittämättömillä lennokeilla. Sen sijaan “monitoimihävittäjien ja miehittämättömien ilma-alusten yhteiskäyttökyvyn kehittäminen avaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia”, raportissa todetaan.
Jo nykyään lennokeilla on merkittävä rooli tiedustelutehtävissä ja ilmasta maahan tehtävissä iskuissa. Yhdysvallat on viime vuosina käyttänyt suuressa mittakaavassa lennokkeja iskuihin mm. Irakissa ja Afganistanissa.
Viime vuoden helmikuussa Yhdysvallat päätti sallia myös aseistettujen lennokkien myynnin ystävällismielisiin maihin. Aikaisemmin USA ei ollut sallinut myyntiä kuin Iso-Britannialle. Uuden päätöksen mukaan myyntilupaa harkitaan tapauskohtaisesti.
Tietoja pyydetään myös huollosta ja ylläpidosta
Suomen puolustusvoimien hävittäjävalmistajille lähetetyssä tietopyynnössä ei pyydetä tietoja pelkän hävittäjäkoneen ominaisuuksista. Valmistajien pitää kuvata tarkoin myös aseet, koulutusvälineet, johtamisjärjestelmät sekä koneiden huolto ja ylläpito. Yrityksiä pyydetään selvittämään koneen hankintakustannusten lisäksi käytön ja ylläpidon kulut sekä se, miten kulut on laskettu. Tämä on tärkeää, sillä eri mailla ja valmistajilla on toisistaan poikkeavia tapoja laskea hävittäjien kustannuksia.
Nykyisen Hornet-kaluston päivityksistä ja huolloista valtaosa pystytään tekemään Suomessa. Esimerkiksi Patrialla ja Installa on tärkeä rooli huoltojärjestelyissä.
Tietopyynnössä hävittäjävalmistajille kuvataan nykyinen huoltomalli, ja pyydetään selvittämään, kuinka uuden kaluston huolto järjestetään.
Nimenomaan huollon ja ylläpidon kustannukset ratkaisevat paljolti hankinnan lopullisen hinnan. Tyypillisesti hävittäjien hankintahinta on vain kolmasosa koko hävittäjän elinkaaren kustannuksista. Puolustusvoimat haluaa vertailla nimenomaan eri hävittäjien elinkaarikustannuksia.
Suomen historian kallein hankintapäätös
Yle selvitti viime kesänä hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksia mm. yhdysvaltalaisten ja norjalaisten viranomaisten arvioiden perusteella. Norjassa uusien hävittäjien koko elinkaaren kustannuksiksi hankintahinta mukaan lukien arvioidaan n. 29 miljardia euroa, josta hankintahinta on alle kahdeksan miljardia. Suomen vuotuiset puolustusmenot ovat alle 3 miljardia euroa.
Hornetien korvaaminen tulee olemaan Suomen historian ylivoimaisesti kallein hankintapäätös, joten pienetkin virhearviot hankinnassa saattavat tulla erittäin kalliiksi.
Tietopyyntö on lähetetty Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille, joita pyydetään ohjaamaan tietopyyntö hävittäjävalmistajille. Puolustusvoimat odottaa saavansa vastauksia seitsemästä konetyypistä, jotka ovat yhdysvaltalaisen Boeingin valmistamat F-15 ja F/A-18, Lockheed Martinin F-16 ja F-35, ranskalainen Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon sekä ruotsalaisen Saabin valmistama uusi Gripen E.
Hävittäjävalmistajille lähtevä tietopyyntö on suurelta osin salainen, sillä siinä kuvataan tarkasti Suomen ilmapuolustuksen toimintaa sekä sitä, millaisiin uhkiin Suomi tulevaisuudessa varautuu.
Tietopyyntöihin odotetaan vastauksia tämän vuoden loppuun mennessä. Varsinaiset tarjouspyynnöt on tarkoitus lähettää vuonna 2018 ja hankintapäätöstä suunnitellaan vuodelle 2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti