Analyysi: Guggenheim putosi hallituksen syliin
Suunnitelma Helsinkiin kaavaillusta Guggenheimin taidemuseosta seisoo, koska valtio panttaa kantaansa, kirjoittaa Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.
Helsinkiin suunnitellun Guggenheimin taidemuseon valmistelussa on menossa herkkä hetki. Sen tunnistaa siitä, että Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) luikertelee ulos haastattelupyynnöistä eikä valtiolta saa ketään kameran eteen. Siitä huolimatta, että Guggenheim Helsingin kohtalo on nyt nimenomaan ministerien käsissä. Koko hanke todennäköisesti kaatuu, jos valtio ei lähde rahoittamaan sitä.
Guggenheim Helsingin tukisäätiön vetäjä, investointipankkiiri Ari Lahti, on neuvotellut jo pitkään Helsingin kaupungin ja Suomen valtion kanssa museon rahoituksesta. Helsingin kaupunki on puolestaan teettänyt selvityksen mahdollisen museon taloudellisista vaikutuksista, mutta paperi ei valmistu, koska hankkeen toinen mahdollinen rahoittaja, valtio, ei ole vielä tullut kaapista ulos. Suunnitelma Guggenheim Helsingistä seisoo virkamiesten pöydällä.
Guggenheim Helsingin ympärille on laskeutunut täydellinen radiohiljaisuus. Luu on jäänyt vetävän käteen kyselyissä ministerien Guggenheim-kannasta. Ainoastaan ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoi, ettei hän puolla museon rakentamista valtion varoista. Se ei ehkä ole suuri uutinen, sillä perussuomalaiset ovat suhtautuneet alusta lähtien hankkeeseen varauksella. Kokonaisuuden kannalta sillä voi tosin olla ratkaiseva merkitys. Amerikkalaismuseon rahoittajaksi ryhtyminen voisi muutenkin olla erikoinen viesti hallitukselta, joka tunnetaan rajuista leikkauksistaan.
Neuvotteluja Guggenheim Helsingistä on käyty museon tukisäätiön, Helsingin kaupungin, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. On alusta asti ollut selvää, että kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ollut avoin hankkeelle, koska hän ei ole sanonut siitä juuta eikä jaata. Toisin kuin Paavo Arhinmäki (vas.), joka vastusti kulttuuriministerinä Guggenheim Helsingin rakentamista valtion varoin samoin kuin Arhinmäen seuraaja Pia Viitanen (sd.). Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa ei kuitenkaan ole ylimääräisiä varoja, joten on ymmärrettävää, että pallo on nyt heitetty hallitukselle. Guggenheimista ei haluta noin vain eroon.
Guggenheim Helsingistä puhutaan yhä vain matkailun edistämisen näkökulmasta ja yksi hankkeen äänekkäistä lobbaajista on ollut matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä edustavan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Guggenheim Helsingistä on kiinnostunut myös lentokenttiä Suomessa pyörittävä Finavia sekä Finnair.
Neuvotteluja Guggenheim Helsingistä on käyty museon tukisäätiön, Helsingin kaupungin, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kesken. On alusta asti ollut selvää, että kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ollut avoin hankkeelle, koska hän ei ole sanonut siitä juuta eikä jaata. Toisin kuin Paavo Arhinmäki (vas.), joka vastusti kulttuuriministerinä Guggenheim Helsingin rakentamista valtion varoin samoin kuin Arhinmäen seuraaja Pia Viitanen (sd.). Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa ei kuitenkaan ole ylimääräisiä varoja, joten on ymmärrettävää, että pallo on nyt heitetty hallitukselle. Guggenheimista ei haluta noin vain eroon.
Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen kertoi Helsingin Sanomissa joutuneensa suosittelemaan eräälle transitmatkustajalle Rodinin näyttelyä Ateneumissa, koska Guggenheim Helsinkiä ei vielä ole. Mihin unohtuivat esimerkiksi Kiasma, nahkansa uudelleen luonut Helsingin taidemuseo, rakenteilla oleva Amos Andersonin taidemuseo tai kasvonsa pessyt Helsingin kaupunginmuseo, joka avataan pian uudistuneena? Mitä jos Rodin tulee vastaan myös Guggenheim Helsingissä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti