Ilkka Kanera aukoo suuria ovia - hyvä niin...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen
MAURI RATILAINEN
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on mielissään ulkoministeriön Nato-selvityksestä, joka valmistuu kevään aikana.
Lisäkeskustelu Suomen turvallisuustilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tarpeen, näkee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää ymmärrystä sekä puolesta että vastaan.
Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoi Lännen Median sunnuntain lehdissä, ettei Nato auta Suomea eikä muita Naton kumppanimaita sotilaallisessa kriisissä, koska se vaarantaisi varsinaisten Nato-maiden turvallisuuden.
Turvatakuut edellyttävät siis Naton täysjäsenyyttä. Nato-lähteen mukaan tätä realiteettia on myös korostettu Suomen hallitukselle.
Kanervan mukaan on ollut kaiken aikaa täysin selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.
Kansalaiskeskustelussa kuitenkin elää sitkeästi ajatus, että Nato auttaisi Suomea sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.
Kanervan mukaan Nato-realiteeteista täytyy puhua kansalaisille mahdollisimman avoimesti.
– Olen pyrkinyt kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.
Suomessa on myös aika ajoin pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan EU antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen uhkia vastaan.
Näitä ovat esimerkiksi terrorisminvastainen sota, kybersota ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan tullen EU:lla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.
– Ne ovat Nato-varaisia.
Turvallisuuskeskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu kevään aikana. Kanerva on mielissään selvityksestä, sillä se lisää tarpeellista julkista keskustelua.
– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi veisi nopeimmillaankin vuosia ja vaatisi pitkän lobbausurakan Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.
Ilkka Kanerva kuitenkin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi kävisi erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.
Joka tapauksessa Suomen Nato-hakemus tulehduttaisi välit Venäjään ja loisi epätoivottavan välitilan, jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimien kohteena ilman Naton antamaa turvaa.
– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.
Pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys kuitenkin laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.
Suomen ilmatila nähdään Mika Aaltolan mukaan Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.
Hän kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, sillä Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa eikä halua epätasapainottaa aluetta.
"Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa."
Ilkka Kanerva
Kotimaa
Lisäkeskustelu Suomen turvallisuustilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tarpeen, näkee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää ymmärrystä sekä puolesta että vastaan.
Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoi Lännen Median sunnuntain lehdissä, ettei Nato auta Suomea eikä muita Naton kumppanimaita sotilaallisessa kriisissä, koska se vaarantaisi varsinaisten Nato-maiden turvallisuuden.
Turvatakuut edellyttävät siis Naton täysjäsenyyttä. Nato-lähteen mukaan tätä realiteettia on myös korostettu Suomen hallitukselle.
Kanervan mukaan on ollut kaiken aikaa täysin selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.
Kansalaiskeskustelussa kuitenkin elää sitkeästi ajatus, että Nato auttaisi Suomea sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.
Kanervan mukaan Nato-realiteeteista täytyy puhua kansalaisille mahdollisimman avoimesti.
– Olen pyrkinyt kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.
Suomessa on myös aika ajoin pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan EU antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen uhkia vastaan.
Näitä ovat esimerkiksi terrorisminvastainen sota, kybersota ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan tullen EU:lla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.
– Ne ovat Nato-varaisia.
Turvallisuuskeskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu kevään aikana. Kanerva on mielissään selvityksestä, sillä se lisää tarpeellista julkista keskustelua.
– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi veisi nopeimmillaankin vuosia ja vaatisi pitkän lobbausurakan Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.
Ilkka Kanerva kuitenkin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi kävisi erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.
Joka tapauksessa Suomen Nato-hakemus tulehduttaisi välit Venäjään ja loisi epätoivottavan välitilan, jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimien kohteena ilman Naton antamaa turvaa.
– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.
Pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys kuitenkin laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.
Suomen ilmatila nähdään Mika Aaltolan mukaan Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.
Hän kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, sillä Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa eikä halua epätasapainottaa aluetta.
"Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa."
Ilkka Kanerva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti