Keskustan ja perussuomalaisten tuki yllättävän vahvaa SAK:ssa ja STTK:ssa – SAK panttaa tarkkoja lukuja
Palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava teettävät säännöllisin väliajoin jäsenkyselyitä, joiden sivutuotteena saadaan myös tieto jäsenten poliittisista kannoista. Keskusjärjestöistä vain STTK on julkaissut tiedot omilla verkkosivuillaan.
Suurin palkansaajakeskusjärjestö, lähes miljoonajäseninen SAK, on vuodesta 1984 selvittänyt viiden vuoden välein jäsenistönsä kantoja edunvalvontaan ja työelämään. Viimeisin tehtiin viime huhtikuussa, juuri ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin verkkosivulla tausta-aineistoineen. Yhtä aineistoa ei julkaistu – puhelinhaastatteluissa kysyttyä tietoa jäsenistön puoluekannoista.
SDP, keskusta ja perussuomalaiset tasavahvoja SAK:ssa
SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula kertoo, että 70 prosenttia jäsentutkimukseen vastanneista ei osannut tai halunnut kertoa mitä puoluetta äänestää. Harjula ei pidä tietoja jäsenistön puoluekannoista luotettavina, koska yllättäen kantansa kertoneita on niin vähän.
– Ylipäätään puoluegallupeissa en osaa sanoa -joukko on aika iso. Ehkä se kertoo siitä, että ihmisten poliittinen sitoutuneisuus on huomattavasti ohuempaa kuin joskus 80-luvulla.
SAK perustelee haluttomuuttaan antaa tarkkoja lukuja eri puolueiden kannatuksesta myös sillä, että niitä pidetään luottamuksellisena tietona.
Pyydettäessä SAK kertoo sen verran, että kantansa ilmoittaneiden joukossa eniten tukea saivat suuruusjärjestyksessä SDP, keskusta ja perussuomalaiset. Näiden puolueiden kannatus oli melko lailla tasoissa, 20 prosentin luokkaa. SAK:n toinen valtapuolue vasemmistoliitto jäi kolmikosta kauas taakse kuten myös kokoomus ja vihreät.
Eija Harjulan mukaan perinteisesti SAK:n jäsenkentässä ollaan enemmän kallellaan vasemmalle kuin esimerkiksi Akavan kentässä.
– Se johtuu duunariammateista, että ollaan lähempänä vasemmistolaista arvomaailmaa. En pidä tätä yllättävänä, että kolmikko (SDP, keskusta ja perussuomalaiset) ovat näin tasan. Se tukee sitä kuvaa mikä yleisesti tässä yhteiskunnassa on, Harjula sanoo.
STTK julkaisee avoimesti jäsentensä kannat
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK teettää oman kyselynsä, jäsenbarometrin kahden vuoden välein. Vuoden 2013 jäsenkyselyn koko tutkimusmateriaali on julkaistu järjestön verkkosivulla, myös jäsenistön poliittista kantaa koskevat tiedot. Kysely tehdään yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa, mutta STTK:n asiantuntijat ovat pääroolissa tulosten analysoinnissa.
Puolueiden kärjen järjestys on muutoin sama kuin SAK:n kyselyssä, kokoomus nousee kärjen tuntumaan ja tuki sirpaloituu myös pienille puolueille. STTK:n järjestöpäällikön Juska Kiviojan mielestä tulos kertoo toimihenkilökentästä ja sen moniarvoisuudesta.
– Näitä tietoja ei sinällään ole käytetty, mutta on hyvä tietää millaista porukkaa me edustetaan.
Kyselylomakkeen sai 3 625 STTK:n jäsenliittojen jäsentä. Vastausprosentti oli 35,7. STTK:n ekonomistin Seppo Nevalaisen mielestä alhaisesta vastausprosentista huolimatta tulosta voi pitää kohtalaisen luotettavana.
– Se kertoo, että STTK:n jäsenistössä tukea tulee yhtä laajasti kuin vaaleissa, kaikille puolueille – ei vain yhdelle tai kahdelle. Aikaa on tietysti tästä mittauksesta kulunut jo kaksi vuotta, joten vastauksissa voisi nyt olla muutoksia, sanoo Nevalainen.
Vihreät yllättävät Akavassa
Akava teettää vuosittain TNS Gallupilla kyselyn ajankohtaisista teemoista. Taustakysymyksissä on mukana myös poliittinen sitoutuminen. Elokuussa 2014 hallitusohjelmabarometrin yhteydessä kysyttiin tietoja akavalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa 2012. Vastaajia oli 1 011.
Akavalaisten kärkikaksikko erottuu selvästi – kokoomus ja vihreät. Tuoreemmassa, vuoden 2015 jäsenbarometrissa käy ilmi, että alle 50-vuotiaiden vastaajien joukossa kärkikaksikko on sama, mutta vihreät nousevat kokoomuksen ohi. Otos tuoreessa kyselyssä on pieni, runsas viisisataa vastaajaa.
Akava on julkaissut verkkosivuillaan jäsenbarometrien tulokset, mutta ei puoluekantojen mittauksia. Tutkija Joonas Miettinen Akavasta arvelee, ettei puoluekantojen julkaisemista ole pidetty kovin relevanttina.
– En näe mitään erityistä perustetta miksi ei ole julkistettu.
Keskusjärjestöt kysyvät säännöllisesti jäsentensä puoluekantoja, mutta tietoja ei järjestöjen mukaan käytetä tai analysoida mihinkään erityiseen tarkoitukseen. TNS Gallup selvitti työmarkkinailmastoa kolmen keskusjärjestön yhteisestä toimeksiannosta viimeeksi 2012.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt sanovat olevansa puoluepoliittisesti sitoutumattomia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti