"Ahvenet ei lopu Suomen järvistä ja muikkukannat ovat vahvat"
Kaupalliset hyötykalakannat ovat vähentyneet dramaattisesti viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija. Suomessakin kuluttajien kannattaa olla tarkkana erityisesti tonnikalojen ostamisessa, kun menee kauppaan. Suomalainen kalakauppa on WWF:n mukaan kuitenkin vastuullista.
Maailmanlaajuisesti kalakannat kärsivät ylikalastuksesta, joka on valitettavan yleistä, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
– Noin kolmasosa kalakannoista on ylikalastettuja ja ainoastaan noin kymmenen prosenttia kalakannoista on sellaisessa tilassa, että kalastusta voitaisiin lisätä.
Maailman kalakannat ovat 40 vuodessa pienentyneet noin puolella. Tämä johtuu Ovaskan mukaan muun muassa siitä, että kalastusmenetelmät ovat tehostuneet niin, että ne myös tuhoavat kalakantojen elinalueita ja pienentävät kalakantojen elinalueita.
Tärkeiden kaupallisten hyötykalojen kuten tonnikalan, sen sukulaisen boniitin ja makrillin osalta pieneneminen on ollut vielä dramaattisempaa.
– Niiiden osalta kannat ovat pienentyneet yli 70 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana. Suurin yksittäinen syy on liikakalastus, sanoo Ovaska.
Osaltaan elinympäristöjen muutokset ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös hyötykalojen vähenemiseen.
Tonnikalojen ja norjalaisen kasvatetun lohen kanssa parannettavaa
– Kuluttajan kannattaisi olla tarkkaavainen tonnikalojen suhteen kun menee kauppaan, kehottaa Ovaska.
Kalavalikoimien tila Suomessa on ylipäätään hyvä ja kalakaupat toimivat vastuullisesti, mutta tonnikalojen osalta on vielä parannettavaa. Toinen laji, johon Ovaskan mukaan kuluttajan pitäisi kiinnittää huomiota, on kasvatettu norjalainen lohi.
– Se on suuren mittakaavan toimintaa, millä on haitallisia vaikutuksia esimerkiksi paikallisiin kalakantoihin, sieltä leviää tauteja kuten lohiloisia. Kalakasvattamoilta karkaavat lohet sekottuvat myös luonnonkalojen kanssa joissa. Sinne tarvitaan vielä tiukempia kestävyyskriteerejä.
Ovaska kuitenkin painottaa, että suomalainen kalakauppa on vastuullista ja vastuullisuudesta on tullut arkipäivää. Positiivista on, että se ulottuu koko tuotantoketjun läpi; alkutuotannosta loppukäyttäjään.
Suomessa on 12 uhanalaista kalalajia, joista suurin osa on vaelluskaloja, kuten lohi, taimen, ankerias ja vaellussiika.
– Vaelluskalojen ongelma on, että lisääntymisjoet on padottu. Erityisesti 1960- ja -70-luvuilla suurimmat joet on valjastettu vesivoiman tuotantoon, eikä edelleenkään ole pidetty huolta vaelluskalojen lisääntymisestä niiden lisäntymisalueilla jokien latvoilla.
Ovaska kiittelee hallitusta, sillä vaelluskalakantojen elpyminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Rahaakin elpymiseen on myönnetty tälle hallituskaudelle.
– Kyse on nyt siitä, miten viranomaiset pääsevät sopimukseen voimayhtiöiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämisestä, sanoo Ovaska.
Hän kehuu myös yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
Aiemmin tutkijat ja luontojärjestöt ovat olleet enemmän napit vastakkain ministeriön kanssa. Esimerkiksi uhanalaisten kalojen suojelussa ja lohenkalastuksessa tilanne oli suorastaan "konfliktinen", kertoo Ovaska. Nykytilannetta hän kuvaa sanalla kumppanuus.
Verkkojen käyttöä pitää miettiä
Suomi on vastuullinen lohen kalastuksen suhteen, ja Suomi ja Ruotsi ovat vaikuttaneet muihin Itämeren valtioihin, jotta lohenpyyntikiintiö saatiin viime syksynä kestävälle tasolle.
– Se tarkoittaa sitä, että meidän lohikannat jatkavat elpymistään. Itämeren lohi on vielä punaisella kalanosto-oppaassa, mutta luokitusta pystytään parantamaan positiiviseen suuntaan.
Suomalaiset ovat ahkeria vapaa-ajankalastajia ja moni kalastelee mökillään esimerkiksi ruokakalaa omiin tarpeisiin.
Suojeluasiantuntija Ovaska kehottaa vapaa-ajankalastajia keskittymään elinvoimaiisiin kalalajeihin, kuten ahveniin ja muikkuihin.
– Ahvenet ei lopu Suomen järvistä ja muikkukannat ovat vahvat. Ne ovat myös erinomaisia ruokakaloja. Kannattaa miettiä verkkojen käyttöä, jos kalastaa vesistöissä joissa on uhanalaisia kalakantoja kuten järvitaimenia. Taimenia saattaa jäädä sivusaaliiksi. Nyt olisi tärkeää, että jokainen luonnonvarainen taimen tai järvilohi pääsee lisääntymään.
Ovaskan mukaan poliittiset päättäjät eivät ole pystyneet sopimaan kestävistä kalakannoista. Tässä asiassa kuluttajilla ja kaupalla on suuri merkitys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti