Informaatio oli asiallista ja esitetyt kysymykset/saadut vastaukset aiheellisia.
Pääsääntöisesti hanketta pidettiin erittäin hyvänä, tervetulleena. Oikeastaan poikkiteloin kuulijoista ei asettunut kukaan kysymystensä muodossa.
Ihme ja kumma - ympäristöön liittyvät huolenaiheet ja raflaavat kysymykset eivät nousseet
esiin. Toivottavasti niitä ei tule jatkossa puun takaa mahdollisen valitusrumban muodossa...
Oma näkemykseni hankkeen toteutumisesta vahvistui entisestään. Näin tuntui tapahtuneen myös kalakaverini ajatuksissa, tosin huomattavasti varovaisemmin kuin itselläni...
Todettakoon, että alla olevan artikkelin - valmistusprosessiin liittyvän hapen - osuus on tämän päivä = keskiviikko 06.04.2016 Pohjolan Sanomissa, oikaistu...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kaidi: Puupolttoaineille kiintiö, joka takaa kysynnän miljardijalostamolle – katso video
NINA SUSIKiinalainen Kaidi ajaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen kiintiötä puuperäiselle polttoaineelle. Yhtiön mukaan tämä on yksi kolmesta asiasta, johon se tarvitsee lisävarmuutta voidakseen tehdä myönteisen investointipäätöksen Kemiin sijoitettavasta miljardin euron biojalostamosta.
Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan yhtiöllä on oltava varmuus siitä, että uusiutuvalle dieselille ja bensiinille riittää kysyntää.
Suomi lisää jakeluvelvoitteen avulla biopolttoaineiden osuutta liikenteessä. Tällä hetkellä huoltoasemilla myytävissä polttoaineissa on oltava 10 prosenttia biokomponentteja. Vuoteen 2020 mennessä osuus nousee 20 prosenttiin.
Hallitus on luvannut lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuuden liikenteessä 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta on tarkoitus viedä eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavan energiastrategian kautta. Koposen mukaan Kaidi haluaa nähdä, minkälaisen poliittisen vastaanoton hallituksen suunnitelmat saavat, vaikka eduskunta ei ehtisikään käsitellä asiaa ennen Kaidin investointipäätöstä.
Biokomponenttien on täytettävä EU:n kestävyyskriteerit, mutta muuten niiden raaka-aineella ei ole väliä, eikä puuperäisillä komponenteilla ole tällä hetkellä kiintiötä jakeluvelvoitteessa. Kiintiö takaisi puuperäiselle biopolttoaineelle kilpailukyvyn muita biopolttoaineita vastaan. Esimerkiksi Neste valmistaa uusiutuvaa dieseliä erilaisista jätteistä ja palmuöljystä.
Kaidi aikoo päättää suurinvestoinnista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö esitteli hankettaan tiistaina Kemissä Pohjois-Suomen sidosryhmille. Koponen vakuutti, että hankkeen valmistelu on edennyt odotusten mukaan.
– En usko, että tämä jää ainakaan raaka-aineesta kiinni, hän vakuutti.
Koposen mukaan Kaidi on käynyt Pohjois-Suomen suurimpien puuntoimittajien kanssa rohkaisevia keskusteluja raaka-ainehankinnoista.
Kaidi tarvitsee kaksi miljoonaa kuutiota puuta biojalostamoonsa. Yhtiön laskujen mukaan Pohjois-Suomessa jää vuosittain kuusi miljoonaa kuutiota tarkoitukseen sopivaa puuta käyttämättä.
Puuhankintoja on mahdollista täydentää Pohjois-Ruotsista tai tarvittaessa kauempaankin merikuljetuksin. Yhtiö tähyää kuitenkin nimenomaan kotimaista puuta, sillä Koposen mukaan energiapuun tukijärjestelmät ovat Suomessa Ruotsia kehittyneemmät. Korjuutuki kannustaa metsänomistajia panemaan puunsa liikkeelle.
– Sen lopettaminen olisi huono juttu, Koponen sanoo.
Kaidi aikoo käynnistää Kemissä pilottialueen energiapuun korjuun ja hankinnan kehittämiseksi. Jos Kaidin miljardi-investointi toteutuu, yhtiöstä tulee maan selvästi suurin yksittäinen energiapuun ostaja.
– Tavoittelemme energiapuun hankintakustannuksissa 20 prosentin laskua nykyiseen verrattuna niin, että kaikki hyötyvät toimitusketjussa, Koponen sanoo.
Myös Kaidin rahoitusneuvottelut ovat Koposen mukaan edenneet lupaavasti. Jos Kaidin kiinalainen emoyritys päätyy tekemään myönteisen investointipäätöksen, se tekee Koposen mukaan itse ”yhdeksännumeroisen” sijoituksen hankkeeseen.
Loput 300 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta on tarkoitus hankkia teollisilta kumppaneilta tai finanssisijoittajilta. Kaidi jäisi todennäköisesti kuitenkin suurimmaksi yksittäiseksi osakkeenomistajaksi. Näiden neuvottelujen yksityiskohdista Koponen ei halunnut kertoa Lännen Medialle.
Suurin osa biojalostamon rahoituksesta on tarkoitus hankkia lainamarkkinoilta. Noin 700 miljoonan euron lainarahoituksessa vetoapua haetaan Suomen ja Kiinan valtioilta takausten muodossa.
Kaidi kertoi Kemissä, että mikäli biojalostamo toteutuu, sen yhteyteen rakennetaan todennäköisesti myös Suomen suurin happitehdas, sillä laitos tarvitsee prosessiinsa paljon happea.
Lisää aiheesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti