Alla olevassa artikkelissa todetaan: ”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”
Varmaan tuo meidän yhteinen itärajamme tulee tarkkaan kuvatuksi. Onko em. tyyppisillä kuvauksilla kovinkaan suurta merkitystä nykyaikana, kun kalustoa voidaan aika rivakasti siirrellä nykyaikana tarpeen tullen. Open Skies-lennoilla on symboliarvoa joka tapauksessa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suomalaiset lentävät kuvaamaan Venäjän sotilaskohteita – ”Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”
Suomi suorittaa Open Skies -lennon ruotsalaisella kuvauskoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.
OSCE / MIKHAIL EVSTAFIEV
SUOMI tekee Open Skies -tarkkailulennon Venäjälle tällä viikolla. Lento suoritetaan Ruotsin puolustusvoimien kuvaustoimintaa varten sertifioidulla Saab 340B -tarkkailukoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.
Open Skies (avoimet taivaat) on sopimusjärjestely, jossa allekirjoittajamaat sallivat vastavuoroisesti toisten maiden lentokoneiden tekemät kuvaus- ja tarkkailulennot omassa ilmatilassaan. Tavoitteena on vähentää sotilaallista jännitettä ja lisätä avoimuutta. Sopimuksen allekirjoittajamaita on yli 30.
Tarkkailukoneessa on kuuden hengen ruotsalainen miehistö. Suomesta lennolle osallistuu seitsemän henkeä. Suomalaisryhmää johtaa majuri Timo Heinäaho. Lennolla on lisäksi yksi tarkkailija Latviasta. Venäjällä on myös oikeus asettaa koneeseen neljä ihmistä.
KONEEN reittiä ei vielä maanantaina kerrottu. Tarkka reitti ilmoitetaan 24 tuntia ennen kuin lentokone nousee Venäjällä ilmaan kuvaamaan.
”Tarkka reitti ilmoitetaan venäläisillekin vasta tiistaina aamulla. Varmaankin lennämme läntisellä Venäjän alueella. Kaukoitään ei tietenkään ole tarkoitus lähteä”, sanoo komentajakapteeni Kari Ahrnberg Pääesikunnasta.
”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”
Onko tarkoitus lentää Baltian itäpuolella, koska mukana on latvialainen tarkkailija?
”Kyllä meillä on erilaisia suunnitelmia, mutta katsomme vähän sään mukaan. Ei ole tarkoituksemukaista lentää alueella, jossa on huono näkyvyys ja missä ei voi kuvata. Jos sää on hyvä, niin voimme myös lentää Baltian alueen itäpuolella Venäjän alueella”, Ahrnberg kertoo.
”Lennämme aika laajalla alueella ja kuvaamme oikeastaan kaikkea siellä. Siellä on myös sotilaskohteita.”
Suomalaiset lentävät tarkkailulentoja Venäjän yllä vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna aiotaan tehdä kaksi Open Skies -lentoa. Tällä kertaa suunnitelmissa on tehdä perjantaihin mennessä 2–4 erillistä kuvauslentoa.
OPEN SKIES -LENNOISTA ilmoitetaan kuvauksen kohteelle 3–5 vuorokautta aikaisemmin. Itse kuvaustapahtuma on tarkkaan säädelty. Esimerkiksi koneen pitää olla kuvatessa vaakatasossa. Se ei saa olla nousemassa, laskeutumassa tai kääntymässä.
Open Skies -kuvauskoneeksi ei kelpaa mikä kone tahansa, vaan sen pitää olla sertifioitu eli kaikkien maiden kuvauskäyttöön hyväksymä. Suomi käyttää ruotsalaista konetta, koska Suomella ei ole omaa sertifioitua konetta.
Kuvauskaluston pitää olla myös sopimusten mukainen.
”Kuvan erottelukyvyn raja on määritelty sopimuksissa. Resoluution raja on 30 senttimetriä. Se on ihan riittävä raja siihen, mihin se on tarkoitettu eli toteuttamaan asevalvontaa”, Ahrnberg sanoo.
Ruotsalaiskoneessa on vielä perinteinen filmikamera, jolla voidaan ottaa mustavalkoisia tai värillisiä kuvia. Ruotsilla on kuitenkin suunnitelma siirtyä digikameroihin.
”Venäläiset ovat siirtyneet itse digitaaliseen järjestelmään. Noin kahden vuoden päästä ollaan täysin digitaalisessa järjestelmässä. Se ei ole ongelma, että vaihdetaan digitaalinen kamera vaan se, että se pitää sertifioida, mikä kestää oman aikansa.”
SUOMALAISET kehittävät filmit yhdessä venäläisten kanssa.
”Kehityksen jälkeen muokkaamme kuvat yleensä vielä itse helpommin käsiteltäväksi digitaaliseen muotoon. Sen jälkeen niillä voidaan todentaa esimerkiksi se, ettei ole käynnissä mitään sellaista sotilaallista aktiviteettia, mistä olisi pitänyt ilmoittaa tai mikä herättäisi huolta. Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”, Ahrnberg sanoo.
Analysoinnin jälkeen kuvat menevät Puolustusvoimien arkistoon. Muut sopimusmaat voivat myös tilata kopioita toisten maiden ottamista kuvista, ja näin tekee Suomikin joskus.
Open Skies -sopimuksen mukaan kuvia ei anneta julkisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti