Huipputekniikan päivitystä, toivottavasti em. hankintoja ei tarvitse koskaan tositilanteessa käyttää...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ilmavoimat laukaisee historiansa ensimmäisen risteilyohjuksen – suomalaiset Hornetit harjoitus- ja koelentomatkalle Yhdysvaltoihin
Suomalaiset Hornetit lähtevät testaamaan uutta Jassm-ohjusta Yhdysvaltoihin
YHDYSVALTOJEN ILMAVOIMAT
Ilmavoimat lähettää huhtikuun puolivälissä kaksi Hornet-hävittäjää Yhdysvaltoihin. Tarkoituksena on integroida eli sovittaa teknisesti uudet Jassm-risteilyohjukset suomalaisiin hävittäjiin.
Koelennot ja testaukset huipentuvat siihen, että suomalainen Hornet laukaisee Yhdysvalloissa Puolustusvoimien historian ensimmäisen risteilyohjuksen.
Yhdysvaltoihin lähtee kahden Hornetin lisäksi runsaan kymmenen ihmisen koelento-osasto. Osasto työskentelee siellä ensi vuoden syyskuuhun asti.
Koelennot suoritetaan Yhdysvaltojen laivaston Naval Air Weapons Stationin China Laken tukikohdassa, joka sijaitsee Los Angelesin pohjoispuolella Kaliforniassa.
”China Lake on koelento- ja testauspaikka, jossa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Meillä on ollut tiivistä yhteistyötä sen kanssa koko Hornetien käyttöajan”, sanoo Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Timo Herranen.
”Kyseessä on ihan normaali asehankintaan liittyvä integraatiotyö, joka aseen luonteen ja teknisyyden vuoksi tehdään Yhdysvalloissa. Huipentumana on se, että meillä on kyky laukaista ase koneesta.”
Yhdysvaltojen kongressi antoi runsaat viisi vuotta sitten luvan myydä Suomelle Jassm-ohjuksia (Joint Air-to-Surface Standoff Missiles). Lupa käsitti korkeintaan 70 ohjusta, jotka olisivat maksaneet noin 185 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi Yhdysvallat on myynyt Jassm-ohjuksia Australiaan ja Puolaan.
Suomi tilasi lopulta ohjuksia noin 145 miljoonalla eurolla. Suuri osa kauppahinnasta muodostuu ohjuksen vaatimasta järjestelmästä ja koulutuksesta. Yksittäisen ohjuksen hinnasta on olemassa erilaisia arvioita, mutta se lienee yli miljoona euroa.
Puolustusvoimat ei halua kutsua Jassmia risteilyohjukseksi, vaan kutsuu sitä rynnäkköohjukseksi tai ilmasta maahan -ohjukseksi. Ohjuksen kantomatka on laukaisukorkeudesta riippuen yli 350 kilometriä.
Ohjus toimii siten, että laukaisun jälkeen Jassmin siivet aukeavat, ja sen suihkumoottori käynnistyy. Noin tuhat kiloa painava ja 4,3 metriä pitkä ohjus hakeutuu itsenäisesti kohteeseen. Se käyttää inertiasuunnitus- ja satelliittipaikannusjärjestelmiä.
Everstiluutnantti Herranen ei osaa vielä sanoa, kuinka monta Jassm-ohjusta suomalais-Hornetit laukaisevat.
”Ei varmasti suurta määrää. Riippuu kuinka testit toteutuvat.”
Herrasen mukaan ohjusten integrointi suomalaisiin koneisiin on pitkä prosessi. Kaikkia Suomen Horneteja ei kuitenkaan tarvitse lennättää Yhdysvaltoihin järjestelmän asennusta varten vaan riittää, että ohjelmistojen integrointi tehdään kahdelle koneelle.
”Lopulliset päivitykset eli ohjelmisto kyetään lataamaan koneisiin kotimaassa.”
Herrasen mukaan Suomen Hornetien järjestelmät poikkeavat Yhdysvaltojen ja Australian Horneteista.
”Meillä on hieman erilainen konfiguraatio. Lentokoneiden asejärjestelmät ja ohjelmistot ovat monimutkaisia. Koelentosarja ja siihen liittyvät koelentojen valmistelut ovat mittavia asioita. Siellä on paljon teknisiä yksityiskohtia, joita hiotaan, jotta ne toimisivat suomalaisessa konfiguraatiossa.”
Ilmavoimat on rakentanut vuosia Hornet-hävittäjiin uutta ilmasta maahan - suorituskykyä. Se tarkoittaa sitä, että hävittäjille luodaan pommituskyky, jota Ilmavoimilla ei ole ollut sitten toisen maailmansodan.
Pommituskyvyn vaatimat muutokset on tehty Horneteihin käynnissä olevan elinkaaripäivityksen yhteydessä. Viimeinen Hornet-päivitys valmistuu Patrian Jämsän Hallin tehtaalta tämän vuoden lopulla.
Puolustusvoimat on hankkinut Horneteihin pitkän kantaman Jassm-ohjusten lisäksi keskipitkän kantaman Jsow-liitopommeja (Joint Standoff Weapon) ja lyhyen kantaman Jdam-täsmäpommeja (Joint Direct Attack Munition).
Jdam-pommeja testattiin Lapissa ensimmäistä kertaa viime kesänä. Jsow-liitopommit ovat vielä testaamatta. Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Herranen ei halua kommentoida, milloin Jsow joutuu testiin.
”En lähde salattavuussyistä kertomaan, mihin kaikkeen me kykenemme. Meillä on jo alustava kyky, joka täydentyy 2018 mennessä. Jassm on viimeinen pala, joka siihen tulee”, Herranen sanoo.
”Kun saamme testaukset ja integraation tehtyä sekä tositettua suorituskyvyn, niin sen jälkeen meidän ilmasta maahan -kykymme on täydessä operatiivisessa valmiudessa.
Meidän nykyinen lavettimme (Hornet) on vuosikymmenen lopussa ihan huippuiskussa.”
Meidän nykyinen lavettimme (Hornet) on vuosikymmenen lopussa ihan huippuiskussa.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti