Tausta: Onko Kaliningrad Itämeren Krim? Venäjä vartioi ärhäkästi "etupiiriään"
Venäjän tämänviikkoinen voimannäyttö Itämerellä oli odottamaton. Krimin joutuminen Venäjän hallintaan on puolestaan saanut länsimaat valpastumaan.
Venäläiskoneiden matalalennot yhdysvaltalaisen sotalaivan päältä viikon alkupuolella jättivät maailman hämmentyneeksi. Mikä oli uhittelun viesti?
Voimannäyttö eteläisellä Itämerellä oli odottamaton. Kun sen syytä syytä kysyy, mainitsevat asiantuntijat vastauksissaan myös toinen vesialueen, Mustanmeren.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro sanoo, että Kaliningradin asema muistuttaa Krimillä sijaitsevaa Sevastopolin sotasatamaa.
Krimin valtauksella Moskova varmisti itselleen tukikohdan, joka on tosin ollut Venäjän Mustanmeren laivaston kotisatama muutenkin.
Venäläisten romantisoima Sevastopol on toki Kaliningradia paljon tärkeämpi, mutta Krimin tavoin Kaliningrad on Venäjän harvoja merellisiä tukikohtia.
Ilman sitä voi Venäjän Itämeren laivasto tukeutua vain Suomenlahden pohjukkaan.
Samaa alusta häiritty myös aiemmin
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola huomauttaa, että vastaavia uhitteluita on nähty ennenkin – Mustallamerellä vuonna 2014.
Eikä ehkä ole sattuma, että häirinnän kohteena oli sama alus.
Kukkolan mukaan myös Itämerellä on nähtävissä Venäjän halu valvoa lähialueitaan ja puuttua omalta kannaltaan ei-toivottavaan toimintaan.
"Kyseessä on poliittinen viesti"
Aleksanteri-instituutin Kangaspuron tulkinta on samansuuntainen. Hänen mukaansa kyseessä on poliittinen viesti, joka kertoo Venäjän olevan tyytymätön Itämeren alueen kehitykseen.
Osa tätä kehitystä on Naton päätös sijoittaa amerikkalaisjoukkoja entiseen Itä-Eurooppaan. Moskovalle se on ikävä signaali.
Kremlin näkökulmasta länsi on perumassa Boris Jeltsinin ja Bill Clintonin parinkymmenen vuoden takaisen välipuheen, jonka mukaan Yhdysvallat ei sijoita Baltiaan pysyvää kalustoa.
Suurvallat aktiivisia Itämerellä
Onko Itämeren tilanteen strateginen tasapaino sitten muuttunut? Maanpuolustuskorkeakoulun Kukkolan mukaan ei.
Vaikka Yhdysvallat onkin lisännyt aktiivisuuttaan, on Ukrainan kriisin myötä lisääntynyt valppaus kokonaisuutena normaalia sotilaallisen uskottavuuden ylläpitoa.
Kukkola huomauttaa, että myös Venäjän Itämeren laivaston suorituskyky on kehittynyt. Itämeren aaltoja halkovat uudet venäläisalukset.
"Kaliningradin asema vaikeutuu"
– Venäjä haluaa varmistaa Kaliningradin aseman, joka käy sotilaallisen strategian kannalta vaikeammaksi, arvioi Kangaspuro.
Kangaspuron mukaan alueellinen voimatasapaino ei vielä horju, mutta Naton läsnäolo voimistuu.
– Vastapainoksi Venäjä on sijoittanut Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joiden kantama ulottuu Itämeren alueella laajalle.
Venäläisten näkökulmasta maan laivastot joutuvat toimimaan kahdella sisämerellä. Niin Itämereltä kuin Mustaltamereltä pääsy ulos valtamerille käy kapeiden salmien kautta.
Tätä yhtäläisyyttä alleviivaa se, että sama yhdysvaltalaisalus USS Donald Cook joutui uhittelun kohteeksi myös Mustallamerellä:
– Tuolloin esiintyi tietoja, joiden mukaan yhdysvaltalaisaluksen yli lentäneessä venäläiskoneessa olisi ollut häirintäjärjestelmä. Se on periaatteessa mahdollista, mutta nämä ovat asioita joita kumpikaan osapuoli ei yleensä halua kertoa, Kukkola sanoo.
Itämeren uhittelun yhteydessä teknisestä häirinnästä ei ole puhuttu.
Uhitteluita nähdään lisää
Krimin joutuminen Venäjän hallintaan on saanut länsimaat valpastumaan.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Kangaspuro ennakoi, että tällä viikolla nähdyn näytöksen kaltaiset tapahtumat tulevat toistumaan.
Lännen läsnäolon voimistuminen Baltiassa ja Itämerellä merkitsee venäläisestä näkökulmasta muutosta alueen perinteiseen voimatasapainoon.
Asetelma Itämeren piirissä on muuttumassa, mikä voi pakottaa myös Suomen pohtimaan omaa asemaansa, Kangaspuro katsoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti