Maalarimestari Jorma Pitzenin takemä taideteos Elämän purje...

Kävin tänään tiistaina 12.04.2016 illalla Kemin historiallisessa museossa Puun- ja kivenmukailumaalauksen näyttelyn avajaisissa. 

Maalarimestari Jorma Pitzenin teoksia sai ihailla salintäyteinen avajaisyleisö. Mukailumaalauksesta käytetään myös ootraus nimeä.

Ennen näyttelyn avausta vaihdoin muutaman sanan Jorman kanssa, jonka tunsin hyvin Kemin ammattioppilaitoksen ajoilta. Välittömästi hän tiedusteli tekemäänsä taideteosta > Elämän purje, joka pystytettiin Kemin Haukkariin Kainuunkatu 3:n sisäpihalle. Kerroin, että olemme olleet siihen erittäin tyytyväisiä ja että sitä ovat monet pihalla käyneet "puhutelleet myönteisesti". Pyysin Jormaa käväisemään kylässä...

Em. taideteoksen historiatausta:

Vuonna 1982 rakennuksen perustuksia kaivettaessa nykyisen pesuhuoneen kohdalta löytyi iso veneen/laivan mallinen kivi. Pyysin kaivinkoneen kuljettajaa, keminmaalaista Erkki Oinasta nostamaan kiven syrjään myöhäisempää käyttöä varten. Hän teki työtä käskettyä...

Rakennuksen valmistuttua sisäpihatasoitusten yhteydessä kivi siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Sen päälle Jorma Pitzen suunnitteli taideteoksen Elämän Purje, jonka edesmennyt Pentti Laitinen oppilaineen teräsputkista ja lasista käytännössä tekivät silloisella Kemin ammattikoululla Jorman ohjeiden mukaan. Minäkin olin vähin suunnitteluvaiheessa mukana.

Pentti kirjoitti taideteokselle runonkin, jonka hän esitti em. teoksen vihkiäistilaisuudessa. Runo on minulla tallessa kirjahyllykössäni.

Mikäli oikein muistan, taideteoksen vihkiäistilaisuudessa olivat minun ja vaimoni lisäksi läsnä Jorma Pitzen, Kaarlo Kalle Salmi sekä edesmenneet Pentti Hermanni Laitinen, Eino Eikka Pukari ja Toivo Topi Tapio. Minulla on paperikuviakin tapahtumasta. Olen onnistunut pistämään ne niin hyvään talteen, että en ole niitä toistaiseksi löytänyt...

Purettuani vanhan, Laitakarin sahan lankuista rakennetun/ladotun kotitaloni, siitä vapautui perustuksen eli kivijalan kivet.

Päätin käyttää em. kivet hyväksi. Siirsimme niistä kaksitoista (12) em. taideteoksen ympärille avoimen ympyrän muotoon. Avoimeen paikkaan vaimoni istutti myöhemmin vuoristomännyn, jota on sittemmin useaan otteeseen jouduttu muotoilemaan.

Kaksitoista kiveä ovat eräänlaiset käräjäkivet, vaikka käräjiä ei ole pidettykään - onneksi...

Mahdollisesti tuo käräjäkivi mielleyhtymä tuli Euran Käräjämäen vanhoista kivistä, joilla itsekin olen aikanaan istuskellut.
Euran kuuluisat Käräjäkivet sijaitsevat Käräjämäen korkeimmalla kohdalla. Ne ovat ilmeisesti alunperin hautaukseen liittyvä rakennelma.

Todettakoon, että Eura on vaimoni syntymäpaikka ja hän on siellä viettänyt lapsuudessaan useita kesiä Mummolassaan...