Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Paitsi, että olen muuten sitä mieltä, että Suomessa on tehtävä objektiivinen SWOT-analyysityyppinen laaja selvitys/tutkimus Nato-asiasta ensi tilassa.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
USA kaksinkertaistaa nopean voimansa Euroopassa: Baltian suojaksi kaksi prikaatia
LAURI NURMI
Naton Jack Hillmeyer painottaa, että uusien toimien seurauksena Yhdysvallat kaksinkertaistaa Euroopan suojaksi asettamiensa taisteluvalmiiden prikaatien määrän.
Yhdysvallat asettaa Baltian ja muun itäisen Keski-Euroopan suojaksi pysyvästi taisteluvalmiuteen kaksi prikaatia, yhteensä noin 9 000 sotilasta.
Yhdysvaltain Nato-edustusto kertoi asiasta Lännen Medialle puolustusliitto Naton päämajassa Brysselissä. Molempien prikaatien raskas panssarikalusto sijoitetaan käyttövalmiuteen Eurooppaan.
Muutos on erittäin merkittävä, koska jatkossa esimerkiksi Viron suojana on pysyvästi kahden amerikkalaisen korkean valmiuden raskaan prikaatin panssaripelote, yhteensä noin 500 panssarivaunua.
Tällä hetkellä Virossa on komppanian verran amerikkalaisia, arviolta 150 sotilasta.
Lännen Median lähde Yhdysvaltojen Nato-edustustossa kertoo, että molemmat raskaat prikaatit ovat tarvittaessa taisteluvalmiudessa muutamassa päivässä.
– Kaksi ja puoli vuotta sitten meillä oli vain kaksi amerikkalaista prikaatia Euroopassa. Tänään meillä on kolme, joista yksi on idässä.
– Tulevaisuudessa meillä on myös neljännen prikaatin raskas kalusto Euroopassa. Kalusto on sovitettu valmiiksi sotilaille, jotka voivat saapua muutamien päivien varoitusajalla, painottaa Yhdysvaltojen Nato-edustuston yhteiskuntasuhteista vastaava Jack Hillmeyer.
– Neljännen prikaatin sotilaat lentävät Eurooppaan jostain korkean valmiuden joukko-osastostamme ja vain ottavat valmiina olevan raskaan varustuksen, jos heidän pitää taistella. Tämä on puolustustoimi tilanteisiin, joissa meidän pitää tuottaa voimaa jonnekin, Hillmeyer korostaa.
Kahden raskaan taisteluprikaatin saattaminen taisteluvalmiuteen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi on osa ERI-ohjelmaa (European Reassurance Initiative), jolla Yhdysvallat tyynnyttelee Venäjän-uhasta huolestuneita liittolaisiaan.
Budjettivuodelle 2017 presidentti Barack Obama ehdottaa ERI:lle 3,4 miljardin dollarin rahoitusta.
Kauempana valmiudessa olevan prikaatin asettaminen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi perustuu Yhdysvaltain armeijan kaluston uudelleen sijoittamisohjelma APS:ään (Army Prepositioned Stock).
Toisen uuden prikaatin sotilaat sijoitetaan kalustonsa kanssa Baltiaan ja itäisen Keski-Euroopan Nato-maihin, joissa he kiertävät harjoittelemassa.
Yhdysvaltalaiset taisteluprikaatit ovat viime vuosina harjoitelleet säännöllisesti itäisissä Nato-maissa, mutta joukkojen läsnäolo ei ole ollut virallisesti pysyvää.
Hillmeyer painottaa, että vaikka taisteluvalmiudessa oleva prikaati nytkin vaihtuu, sen läsnäolosta tehdään pysyvää.
– Tätä ennen emme ole ilmoittaneet, että prikaati tulee aina olemaan siellä. Uudessa ERI-ohjelmassa sanomme, että meillä on jatkossa varpaista kantapäähän amerikkalainen taisteluprikaati koko ajan läsnä idässä, Hillmeyer toteaa.
Hillmeyer painottaa, että toimien seurauksena Yhdysvallat kaksinkertaistaa Euroopan suojaksi asettamiensa taisteluvalmiiden prikaatien määrän.
Tällä hetkellä amerikkalaisilla on 173. maahanlaskuprikaati Italiassa ja 2. kevyesti panssaroitu prikaati Saksassa.
Yhdysvaltain Nato-edustustossa uskotaan, että demokraattipresidentti Obaman viimeinen puolustusbudjetti hyväksytään Yhdysvaltain kongressissa.
– Republikaaneilla on kongressissa enemmistö, ja yleensä he suosivat vahvempia puolustusbudjetteja.
Hillmeyer arvioi, että heinäkuussa pidettävässä Naton Varsovan huippukokouksessa jäsenmaat keskustelevat siitä, ovatko amerikkalaisten uudet toimet riittäviä.
Hän toteaa, että neljän prikaatin valmius on ollut tässä vaiheessa sotilassuunnittelijoiden suositus poliittisille päätöksentekijöille.
Nato-edustuston arvion mukaan 3,4 miljardin dollarin osoittaminen Euroopan puolustukseen antaa voimakkaan signaalin siitä, että Naton 5. artikla suojaa vahvasti kaikkia puolustusliiton jäsenmaita.
Ulkomaat
Yhdysvallat asettaa Baltian ja muun itäisen Keski-Euroopan suojaksi pysyvästi taisteluvalmiuteen kaksi prikaatia, yhteensä noin 9 000 sotilasta.
Yhdysvaltain Nato-edustusto kertoi asiasta Lännen Medialle puolustusliitto Naton päämajassa Brysselissä. Molempien prikaatien raskas panssarikalusto sijoitetaan käyttövalmiuteen Eurooppaan.
Muutos on erittäin merkittävä, koska jatkossa esimerkiksi Viron suojana on pysyvästi kahden amerikkalaisen korkean valmiuden raskaan prikaatin panssaripelote, yhteensä noin 500 panssarivaunua.
Tällä hetkellä Virossa on komppanian verran amerikkalaisia, arviolta 150 sotilasta.
Lännen Median lähde Yhdysvaltojen Nato-edustustossa kertoo, että molemmat raskaat prikaatit ovat tarvittaessa taisteluvalmiudessa muutamassa päivässä.
– Kaksi ja puoli vuotta sitten meillä oli vain kaksi amerikkalaista prikaatia Euroopassa. Tänään meillä on kolme, joista yksi on idässä.
– Tulevaisuudessa meillä on myös neljännen prikaatin raskas kalusto Euroopassa. Kalusto on sovitettu valmiiksi sotilaille, jotka voivat saapua muutamien päivien varoitusajalla, painottaa Yhdysvaltojen Nato-edustuston yhteiskuntasuhteista vastaava Jack Hillmeyer.
– Neljännen prikaatin sotilaat lentävät Eurooppaan jostain korkean valmiuden joukko-osastostamme ja vain ottavat valmiina olevan raskaan varustuksen, jos heidän pitää taistella. Tämä on puolustustoimi tilanteisiin, joissa meidän pitää tuottaa voimaa jonnekin, Hillmeyer korostaa.
Kahden raskaan taisteluprikaatin saattaminen taisteluvalmiuteen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi on osa ERI-ohjelmaa (European Reassurance Initiative), jolla Yhdysvallat tyynnyttelee Venäjän-uhasta huolestuneita liittolaisiaan.
Budjettivuodelle 2017 presidentti Barack Obama ehdottaa ERI:lle 3,4 miljardin dollarin rahoitusta.
Kauempana valmiudessa olevan prikaatin asettaminen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi perustuu Yhdysvaltain armeijan kaluston uudelleen sijoittamisohjelma APS:ään (Army Prepositioned Stock).
Toisen uuden prikaatin sotilaat sijoitetaan kalustonsa kanssa Baltiaan ja itäisen Keski-Euroopan Nato-maihin, joissa he kiertävät harjoittelemassa.
Yhdysvaltalaiset taisteluprikaatit ovat viime vuosina harjoitelleet säännöllisesti itäisissä Nato-maissa, mutta joukkojen läsnäolo ei ole ollut virallisesti pysyvää.
Hillmeyer painottaa, että vaikka taisteluvalmiudessa oleva prikaati nytkin vaihtuu, sen läsnäolosta tehdään pysyvää.
– Tätä ennen emme ole ilmoittaneet, että prikaati tulee aina olemaan siellä. Uudessa ERI-ohjelmassa sanomme, että meillä on jatkossa varpaista kantapäähän amerikkalainen taisteluprikaati koko ajan läsnä idässä, Hillmeyer toteaa.
Hillmeyer painottaa, että toimien seurauksena Yhdysvallat kaksinkertaistaa Euroopan suojaksi asettamiensa taisteluvalmiiden prikaatien määrän.
Tällä hetkellä amerikkalaisilla on 173. maahanlaskuprikaati Italiassa ja 2. kevyesti panssaroitu prikaati Saksassa.
Yhdysvaltain Nato-edustustossa uskotaan, että demokraattipresidentti Obaman viimeinen puolustusbudjetti hyväksytään Yhdysvaltain kongressissa.
– Republikaaneilla on kongressissa enemmistö, ja yleensä he suosivat vahvempia puolustusbudjetteja.
Hillmeyer arvioi, että heinäkuussa pidettävässä Naton Varsovan huippukokouksessa jäsenmaat keskustelevat siitä, ovatko amerikkalaisten uudet toimet riittäviä.
Hän toteaa, että neljän prikaatin valmius on ollut tässä vaiheessa sotilassuunnittelijoiden suositus poliittisille päätöksentekijöille.
Nato-edustuston arvion mukaan 3,4 miljardin dollarin osoittaminen Euroopan puolustukseen antaa voimakkaan signaalin siitä, että Naton 5. artikla suojaa vahvasti kaikkia puolustusliiton jäsenmaita.
Niinistö: Suomelle hyvä asia
Lauri Nurmi
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että Baltian puolustuksen merkittävä vahvistuminen on Suomelle hyvä asia.
- Itämeren ja Suomenkin kannalta on hyvä, ettei Baltiassa ole sotilaallista tyhjiötä. Jos näillä joukoilla ja niiden tuottamalla signaaliarvolla tilanne lähiympäristössämme saadaan vakautettua, niin aina parempi, Niinistö kommentoi tietoa kahdesta taisteluvalmiudessa päivystävästä amerikkalaisprikaatista.
- Yhdysvaltojen joukkojen siirrot Baltiaan ovat osa toimenpiteistä, joita on käynnistetty Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen jälkeen ja joilla on pyritty rauhoittamaan Naton itäisiä jäsenmaita.
Lisäämällä rotatoitavia joukkoja Nato ja sen tärkein jäsen Yhdysvallat pyrkivät antamaan Venäjälle signaalin, että Baltian puolustamiseen on sitouduttu. Myös Baltian maat satsaavat itse voimakkaasti omaan puolustukseensa, Niinistö arvioi.
Uhkakuvat eivät silti vielä kokonaan väisty Baltian yltä.
- Kyse on voimakkaasta signaalista, mutta toisaalta nämä joukot eivät ratkaisevasti muuta voimatasapainoa Venäjän ja Baltian maiden välillä.
Eikä varustelun lisääntyminen aina johda toivottuun lopputulokseen.
- Toisaalta riskinä on kilpajuoksu ja varustelukierre, puolustusministeri toteaa.
Lauri Nurmi
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että Baltian puolustuksen merkittävä vahvistuminen on Suomelle hyvä asia.
- Itämeren ja Suomenkin kannalta on hyvä, ettei Baltiassa ole sotilaallista tyhjiötä. Jos näillä joukoilla ja niiden tuottamalla signaaliarvolla tilanne lähiympäristössämme saadaan vakautettua, niin aina parempi, Niinistö kommentoi tietoa kahdesta taisteluvalmiudessa päivystävästä amerikkalaisprikaatista.
Lisäämällä rotatoitavia joukkoja Nato ja sen tärkein jäsen Yhdysvallat pyrkivät antamaan Venäjälle signaalin, että Baltian puolustamiseen on sitouduttu. Myös Baltian maat satsaavat itse voimakkaasti omaan puolustukseensa, Niinistö arvioi.
Uhkakuvat eivät silti vielä kokonaan väisty Baltian yltä.
- Kyse on voimakkaasta signaalista, mutta toisaalta nämä joukot eivät ratkaisevasti muuta voimatasapainoa Venäjän ja Baltian maiden välillä.
Eikä varustelun lisääntyminen aina johda toivottuun lopputulokseen.
- Toisaalta riskinä on kilpajuoksu ja varustelukierre, puolustusministeri toteaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti