Onpahan ollut aamu! Perinteisten aamutoimien jälkeen menin rapsimaan orapihlaja-aidasta myyräntuho-oksat pois. Yllättävää, että moniin jyrsittyihinkin näytti ilmaantuneen silmuja - hyvä niin. Seurataan tilannetta.
Edellistä touhutessani kävi mielessä Paavonkarissa pressun alla oleva oleva projektiveneemme. Sitä oli pakko lähteä katsomaan, oli tunne, että hyvinkin laitettu iso pressu on kuoriutunut veneen päältä.
Vanhaa Ouluntietä ajellessani tunsi kesäautoon tuulen voiman, sai pitää ratista kiinni ihan tosissaan. Korkeassa avolava-autossa on tuulipintaa aika lailla.
Paavonkariin saapuessani näin jo kaukaa, että pressu oli pois veneen päältä, se oli siististi veneen sivulla. En edes yrittänyt sitä takaisin. Pistin molemmista päistä sitä vielä varmuuden vuoksi vähän naruilla kiinni.
Kävi mielessä taannoinen kirjoitukseni, että projektiveneestämme kiinnostunut voi kurkata pressun alle, kunhan pistää pressun paikoilleen.
Nyt koko komeus on vähän aikaa näkösällä. Jos olet asiasta kiinnostunut käväisehän katsomassa...
Enpä ole koskaan ollut Paavonkarissa näin kovalla myrskyllä. Oli mielenkiintoista todeta sekin ilmiö, että merivesi puski "vastavirtaa" Kattilalahteen.
Uteliaisuuttani kiersin vielä lenkin Rytikarissa todeten alueen rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden.
Ajelin kotiin Haukkariin moottoritien kautta - kyllä vesi on nyt korkealla. Alustavasti on ollut ajatus käydä kokemassa Juurakon läheisyyteen jätetyt kaksi katistaa. Voi olla, että tänään se ei ole mahdollista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti