maanantai 20. toukokuuta 2019

Ensimmäinen Selkäsaaressa käynti tänään tälle alkukesälle...

Kyllä! Olimme päättäneet lähteä tänään aamupäivällä Selkäsaareen. Menomatkalla kävimme Karjalahdella Prismassa ostamassa puunkäsittelyaineita kahtakin väriä ja vähän saarievästä.
Prismassa jututin pariakin tuttua. Entinen opettajakollega kysyi, joko kalastuskausi on alkanut. Kerroin, että olemme menossa saareen tänään ensimmäistä kertaa.

Hahtisaareen päästyämme totesimme veden olevan alhaalla ja meri oli lähes tyyni - hyvä niin...
Ajelimme Selkäsaaren pohjoispäätyyn virallista meriväylää pitkin. Rantauduttuamme oli mukava kärrätä romppeet vesikärryillä ylös mäkeä. Jotenkin tuntuu, että tuo mäki on vuosi vuodelta yhä raskaampi.

Mökillä kaikki kunnossa. Lähiympäristössä oli vielä parissakin paikassa näköetäisyydellä lunta.
Koko ajan oli päällä upea lintukonsertti. Korpitkin kävivät meitä tervehtimässä. Hirvien jätöksiä oli useassa paikassa mökin ympärillä.

Vaimoni pisti tulet tuvan uuniin ja minä valmistauduin pihaterassin painekyllästettyjen lautojen käsittelyyn. 
Puhdistin kuivan terassin ja optimistisesti aloitin käsittelyn. Tuskin olin päässyt alkuun, kun sääennusteiden realimaailma iski armottomasti kuvioihin pienen "ripistelyn" muodossa. Sitten alkoi tulla tihkusadetta. Terassilautojen käsittely oli sitten siinä.

Terassilla ollessani totesin vaimolleni:"Jos vielä joskus rakennan terassin, teen lautaraot aivan varmasti leveämmiksi."

Keskeytyksessä oli hyväkin puolensa. Totesimme, että valitsemaame värisävy oli liian vaalea. Eipä hätää, sillä kotona on jäljellä "tummennusta". Sekoitus todennäköisesti on kohdallaan värin suhteen ja onhan molemmat käsittelyaineet samaa tuotetta...

Käväisin "sauvakävelemässä" lähitonteilla. Totesin niin kuin monesti aikaisemminkin, että kyllä ovat hyväpuustoisia tontteja. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ne eivät mene kaupaksi.
Puuhuollon turvaamiseksi kukaties kannattaisi ostaa yksi em. tonteista ja rakentaa sille pieni, vaatimaton CLT-mökki.

Pois lähtiessämme otimme kaksi katiskaa mukaan. Otin myös jigionget ja pilkit tykötarpeineen veneeseen.

Katiskat pistimme pyytämään saaren pohjoispään vesialueelle. Monesti on ollut mielessä, että pitäisi kokeilla entisiä Kraaseli-Juurakko-Laitakari-alueen katiskapaikkoja.

Joka tapauksessa hyvä saarireissu, vaikka tavoitteet eivät täysin toteutuneetkaan...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti