Että mitäkö mietin? Kävi hetki sitten pihalla - valmistautuessani huomiseen katiskoiden kokemiseen sekä mahdolliseen jigi- ja pilkkiongintakokeiluun - mielessäni, että eipä olisi aikanaan uskonut, että kalaveret vielä tässä iässä kiehuvat näin kiivaasti.
Pikkupoikana käytiin Kraaselin sillan kupeessa ja soutuveneelläkin Mikonrannan tuntumassa onkireissuilla.
Veitsiluoto Oy:n saha- ja kuitupuunippujen tuntumassa, soutuvene puomiin kiinnitettynä oli mukava istuskella kauniilla kesäsäällä. Kalasaaliilla ei ollut suurtakaan merkitystä...
Kaksi-kolmekymmentä vuotta kalastus oli omalta osaltani täysin unohduksissa.
Nyt sitä on harrastettu lähivesillä jo yli kolmekymmentä vuotta.
Nyt sitä on harrastettu lähivesillä jo yli kolmekymmentä vuotta.
Väitän, että joka vuosi olen vielä oppinut jotain uutta kalastuksesta.
Tämä minun tyylini kalastaa on toki aivan toista/vaatimatonta kuin "isojen poikien" kalastus.
Esimerkkinä muun muassa lohenkalastus eri menetelmin. Se on minusta liian työlästä/aikaaviepää/kallista/jne. ja lohta saa ostaa täällä Kemissäkin edullisesti marketeista.
Jos huomenna kahdessa katiskassa on savustuskelpoista kalaa - ahventa ja haukea - otan vain kotitarpeiksi.
Takavuosina olen ottanut niitä reippaan puoleisesti ja "jakanut niitä kuin aamulehtiä" ystäville ja tutuille. Sen olen pääsääntöisesti lopettanut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti