Vuoden 2017 tärkeimmäksi tapahtumaksi olin jo kesällä 2016 asettanut menestymisen kuntavaaleissa. Tein ensimmäistä kertaa pitkän "vaalitaistelun". Otin yhteyttä kymmeniin tuntemiini ihmisiin aktivoiden heitä myös mukaan itsekin osallistumaan kuntavaaleihin.
Ensimmäistä kertaa tein jopa oman A4-esitteen - toki vain kopiokoneprinttinä, jota ensimmäistä kertaa "kortteliehdokasajatuksena" jaoin lähiympäristöön. Osallistuin ryhmittymäni lähes kaikkiin katutason tapahtumiin.
Ensimmäistä kertaa minulla oli kuntavaalien aikaan Blogisivuni aktiivikäytössä ja lähdin mukaan myös Facebook-foorumille. Blogisivullani aloitin tekstisarjan Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. Sitä on vähin seurattu.
Vaalibudjettini oli niukka > 100 euroa, josta puolet meni ryhmittymäni yhteismainontaan.
Kaikki piti olla huhtikuulle 2017 kunnossa mutta...
Omalta osaltani kuntavaalit menivät lievästi sanottuna/kirjoitettuna päin persettä! Omalta osaltani heikoin kuntavaalitulos koskaan. Vuoden 2000 jälkeen en ole saanut niin vähän ääniä kuin huhtikuussa 2017.
Totta kai olen asiaa tykönäni analysoinut. Olen päätynyt lopputulemaan, jota en aluksi halunnut tunnustaa, huhtikuun 2017 kuntavaaleissa iski läpi nuoruuden, uusien tuulien ylenpalttinen ihannointi ja superpopulismi. Ikärasismi jylläsi voimakkaasti. Olin havaitsevinani, että selkäni takana tehtiin myyräntyötä nimenomaan "eläkeläiskortilla".
Oikeastaan kuunneltuani/katseltuani Esko-Juhani Tennilän TV-haastattelua lopullisesti kuntavaalitappioni syy alkoi kristallisoitua.
Minulla ei ole ollut koskaan tukiryhmää eli taustajoukkoja. Ei vahvaa sukulaisryhmittymää, ei lähipiiristä, ei opettajaporukoista, ei insinööriporukoista - käytännössä ei koskaan yhtään mitään.
Minulle on muodostunut vuosikymmenien aikana tunne, että nekin henkilöt, jotka mahdollisesti kehua retostelevat kirjoituksiani, ajatuksiani, käyttäytyvät vaalikopissa toisin ajatuksin. Siihen heillä on luonnollisesti oikeutuksensa.
Toisaalta minä en ole lukuisissa eri porukoissa sutjakkaasti liikkuva "pusi-pusi-hali-hali"-tyyppi, joka saattaa ihmiset kiitollisuudenvelkaan.
Enkä ole lähtenyt mukaan ylenpalttiseen vaalimainontaan, naamatauluni ei ole loistanut valomainostauluilla, vaikka taloudelliset mahdollisuudet olisivat sen kyllä reippaastikin sallinut.
Vaalien jälkeen luottamuspaikkajaon yhteydessä raaka totuus oli edessä. Jälleen kerran - mielestäni - luottamuspaikat keskittyivät aivan liikaa samoille ihmisille. Toki ydinjoukkoon oli noussut uusia kellokkaita.
Omalta osaltani tavallaan edelliseen vaalikauteen mikäään ei muuttunut. Olen edelleen varavaltuutettu, tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen.
Se kuntapolitiikasta. Ainakin tällä hetkellä on tunne, että niihin en koske tulevaisuuden vaaleissa pitkällä kepilläkään...
Lähestyvät maakuntavaalit ovat sen sijaan mielenkiintoiset. Jos niihin innostuisi aktivoitumaan, olisi valittava oikea ryhmittymä ja pistettävä rahaa kunnolla palamaan vaalimainontaan > kukaties kymppitonnilla jo saisi jotain aikaiseksi. Tosin panos-tuotos-ajattelulla niitä rahoja ei saisi koskaan takaisin > harrastuksesta pitää aina maksaa. ..
Olen ollut mukana Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa, hallituksessa. Siinä jatkan vuosina 2018-2019. Olen tullut valituksi ensimmäistä kertaa myös Insinööriliiton järjestövaliokuntaan varajäseneksi vuosiksi 2018-2019.
Vuosi 2017 on merkinnyt Kemille paljon, vaikka loppuvuoden päätökset merkitsevät velkamäärän kohtuutonta kasvua.
Kaidin odotus ja tulo alkuvuoden 2018 päätöksillä on kova juttu. Matkailu vetää, on voimissaan - hyvä niin. Lisäksi Meri-Lapin kuntien sotepäätökset ansaitsevat myönteisen maininnan.
Ei tuo kulunut vuosi 2017 ole oikeastaan hassumpi ollut perhetasolla. Olen vaimoni kanssa päässyt toteuttamaan monia uusia asioita Haukkarissa omakotitontillamme ja Selkäsaaressa mökkitontillamme.
Molemmissa töitä riittää niin paljon kuin viitsii ja jaksaa tehdä. Arvelen, että vuonna 2018 niidenkin osalta tapahtuu myönteistä kehitystä.
Pojat perheineen touhuavat tahoillaan omia aktiviteettejaan...
sunnuntai 31. joulukuuta 2017
lauantai 30. joulukuuta 2017
Huh,huh, huh...
En ole viime aikoina viitsinyt kirjoitella hyötyliikunnasta = lumenkolaamisesta, mutta nyt on lähes pakko...
Kuulin kyllä eilen illalla myöhään lumiauran ajevan Kainuunkadulla, mutta en vaivautunut edes katsomaan minkälaiset palteet syntyivät liittymien ja postilaatikon kohdalle. Tänään totuus oli edessä.
Kyllä - lunta oli ihan kiitettävästä. Oikeastaan kiinteää, sohjonsekaista lumen ja jään sekoitusta, toisin sanoen lähes raskainta tavaraa mitä pluskelillä saattaa olla.
No nyt ne kolattu - taas kerran.
Ohi pyöräilevän tutun lähinaapurin kanssa juttelimme liittymien aurapuhdistuksesta. Toivottavasti näen vielä sen hetken, kun aina katuja aurattaessa liittymät samalla puhdistetaan.
Joskus senkin ihmeen nykyisin näkee kerran tai kaksi talvessa tapahtuvan...
Kuulin kyllä eilen illalla myöhään lumiauran ajevan Kainuunkadulla, mutta en vaivautunut edes katsomaan minkälaiset palteet syntyivät liittymien ja postilaatikon kohdalle. Tänään totuus oli edessä.
Kyllä - lunta oli ihan kiitettävästä. Oikeastaan kiinteää, sohjonsekaista lumen ja jään sekoitusta, toisin sanoen lähes raskainta tavaraa mitä pluskelillä saattaa olla.
No nyt ne kolattu - taas kerran.
Ohi pyöräilevän tutun lähinaapurin kanssa juttelimme liittymien aurapuhdistuksesta. Toivottavasti näen vielä sen hetken, kun aina katuja aurattaessa liittymät samalla puhdistetaan.
Joskus senkin ihmeen nykyisin näkee kerran tai kaksi talvessa tapahtuvan...
perjantai 29. joulukuuta 2017
Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomus ja SDP putosivat selvästi, sinisten kannatus piristyi...
Hmmmmm - vai niin - kolmen kärki tasoittuu, on virhemarginaalin sisällä...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomus ja SDP putosivat selvästi, sinisten kannatus piristyi
Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kyselyssä kokoomus jatkaa suosituimpana puolueena, mutta on menettänyt 2,5 prosenttiyksikköä kannatuksestaan.
Ylen joulukuun kannatusmittaus häiritsee kahden suuren puolueen joulurauhaa.
Kevään kuntavaaleista lähtien selvän ykkösaseman ottanut kokoomus on menettänyt peräti 2,5 prosenttiyksikköä kannatuksestaan ja vajonnut 19,8 prosenttiin.
Edellisen kerran valtiovarainministeri Petteri Orpon luotsaaman kokoomuksen kannatus on ollut alle 20 prosentissa huhtikuussa. Ykköspaikkansa kokoomus silti selvästi säilyttää.
Koko syksyn ajan suosion nousutrendistä nauttinut pääoppositiopuolue SDP on sekin ottanut takapakkia lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Antti Rinteen johtaman puolueen kannatus on tässä mittauksessa 17,8 prosenttia, kun se marraskuussa hätyytteli vielä 20 prosentin rajapyykkiä.
Keskusta nousi demareiden rinnalle
Jatkosuunnitelmiaan punnitseva pääministeri Juha Sipilä lienee keskustan noteeraukseen kohtalaisen tyytyväinen.
17,8 prosenttia nostaa keskustan SDP:n kanssa tasoihin. Parannusta edelliseen mittaukseen on tullut hieman: 0,4 prosenttiyksikköä.
Alkusyksyn 15,8 prosentista keskusta on noussut joka tapauksessa ylöspäin ja vaihteeksi myös ohi kevään kuntavaalikannatuksensa, joka oli 17,5.
Viime eduskuntavaalien yli 21 prosentin kannatukseen keskustalla on toki edelleen reilusti matkaa.
Sinisten kivisellä tiellä kajastus valoa
Suomen puoluekartan uusi tulokas Sininen tulevaisuus on enemmän kuin kaksinkertaistanut kannatuksensa joulukuun mittauksessa.
Vaikka 2,3 prosentin kannatus pitää siniset tiukasti eduskuntapuolueiden hännänhuippuna, näyttää parannus aikaisempiin kuukausiin selvältä.
Tätä ennen sinisille on mitattu yli kahden prosentin kannatus vain kesäkuussa, jolloin Yle mittautti perussuomalaisista irtautuneen ryhmän suosiota ensimmäistä kertaa.
Siniset saivat julkisuutta ja kannatusnoususta päätellen uutta uskottavuutta joulukuun mittausjakson puolivälissä, kun puolue valitsi Sampo Terhon puheenjohtajakseen ensimmäisessä puoluekokouksessaan Tampereella.
Vasemmistoliitto ja RKP nousivat
Joulukuun kannatusmittauksen menestyjiin kuuluvat myös Vasemmistoliitto ja RKP.
Vasemmistoliiton kannatus on noussut 0,8 prosenttiyksikköä 8,8:aan ja ohittanut vaihteeksi perussuomalaiset. Li Anderssonin johtama puolue on tässä mittauksessa kuntavaalituloksensa mukaisissa kannatuslukemissa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatuslukema on heitellyt alas ja ylös syksyn aikana. Tällä kertaa RKP:lle tuli plussaa yli prosenttiyksikkö.
Pienpuolueista myös kristillisdemokraatit on parantanut juoksuaan hieman, tasan neljään prosenttiin.
PS ja Vihreät pitivät asemansa
Demareiden lisäksi oppositiopuolueista takapakkia on ottanut vain vihreät. Muutos alaspäin on kuitenkin merkityksettömän pieni, vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Vaatimattomaan rooliin syksyn poliittisissa väännöissä jääneen Touko Aallon johdolla vihreät näyttää vakiinnuttaneen kannatuksensa 14 prosentin tuntumaan.
Myös perussuomalaiset säilyttivät asemansa. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytöksestä nousseesta kohusta huolimatta puolueen kannatus on hieman noussut 8,6 prosenttiin.
Lokakuussa Ylen kyselyssä perussuomalaisille mitattu reilu notkahdus alkaa näyttää satunnaisvaihtelulta.
Lue myös:
Kärpät-Tappara 2-3 eilen torstaina 28.12.2017...
Olemme tietyllä äijäporukalla käyneet Oulun Raksilassa Kärppä-otteluita katsomassa vuosien, oikeastaan vuosikymmenien aikana aika monta kertaa. Eilen torstaina 28.12.2017 oli taas se pelipäivä. Emme tosin olleet paikalla kuin 4-1 miehityksellä yhden osallistujista ollessa lastensa luona Etelä-Suomessa.
Tosiaan monien vaiheiden jälkeen meidät oli kutsuttu tällä kerralla VIP-aitioon ylös kenttäpäätyyn, josta pelin seuraaminen hyvässä seurassa toteutui erinomaisesti.
Veikkasimme ottelun lopputulosta ja ensimmäisen maalin syntyaikaa. Lopputulosta yhdestätoista läsnäolleesta ei veikannut kukaan oikein eikä ensimmäisen maalin syntyaikaa.
Viimeksi mainitussa oma veikkaukseni 7.24 poikkesi noin 10 sekuntia toteutuneesta. Olin lähinnä oikeaa, joten minusta tuli Kärppä-kassin ja vanttuiden omistaja. VIP-aitioon oli erinomainen palvelu, josta myös isäntäpariskunnalle erikoiskiitokset.
Pois lähtiessämme kävimme kuuntelemassa alakerrassa - tällä kertaa hävinneen kotijoukkueen - kapteenin ja maalintekijän kommentteja...
keskiviikko 27. joulukuuta 2017
Miljoonapalkintoa tavoitteleva opettaja sai matikan numerot nousuun...
Mielenkiintoinen artikkeli, kannattaa lukea...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Miljoonapalkintoa tavoitteleva opettaja sai matikan numerot nousuun – tunneilla saa roikkua, venytellä tai vetää vaikka leukoja
Matematiikka ei perustu muistamiseen, vaan ymmärtämiseen, sanoo maailman parhaaksi opettajaksi ehdolla oleva Jukka Sinnemäki.
Jukka Sinnemäellä on erityisen lämpimät muistot omasta, jo edesmenneestä opettajastaan Leksasta.
– Hän oli minulle suuri esimerkki ja esikuva. Äidillekin sanoin, että haaveilen Leksan ammatista.
Sinnemäki kuvailee opettajaansa aidoksi, isoksi persoonaksi, joka tuli positiivisella tavalla lähelle.
– Leksa kuljeskeli luokassa ja istui joskus pulpetille. Hän otti meidät henkilökohtaisesti, sanoo Sinnemäki.
Parkanon urheilutalo kiinnosti lukiovuosina Sinnemäkeä koulukirjoja enemmän, mutta sittemmin hän seurasi Leksan jalanjälkiä.
Sinnemäki valittiin vastikään 50 finalistin joukkoon kansainvälisen Varkey-säätiön Global Teacher Prize -opetuspalkinnon saajaksi.
Minulla on ollut mahdollisuus ottaa riskejä, kokeilla, epäonnistua ja sitä kautta päästä uusiin onnistumisiin.JUKKA SINNEMÄKI
Ehdokkaat seulottiin 173 maasta ja lähes 40 000 ehdotuksen joukosta. Palkintoa on nimitetty opetusalan Nobeliksi.
Sinnemäki opettaa matematiikkaa Jyväskylän kristillisessä koulussa.
Opettajan uraa on takana jo parikymmentä vuotta. Ammattitaito on karttunut työn ohella opintojen ja tutkimustyön myötä.
Hän on kehittänyt opetukseen uuden menetelmän, jossa aiheita ja teemoja opetetaan kouluvuoden aikana kaksi tai kolme kertaa lyhyinä rupeamina.
Sinnemäki on pyrkinyt lisäämään myös lasten ymmärrystä hyvinvoinnista: liikunnasta, säännöllisistä nukkumaanmenoajoista ja hyvistä ihmissuhteista.
Käytännössä jaksamista on voinut seurata muun muassa aktiivisuusrannekkeista.
Pointti ei ole se, että opetuksesta tehdään sirkusta tuomalla härveleitä luokkaan, jotta lapset innostuisivat.JUKKA SINNEMÄKI
– Ehdokkuus tuli yllätyksenä ja tuntuu käsittämättömältä. Minua ehdotti Piia Parviainen Jyväskylän yliopistosta. Hän on ollut Qatarissa kansainvälisessä koulussa apulaisrehtorina ja tavannut Maarit Rossin, joka oli ehdolla vuonna 2016, kertoo Sinnemäki muutamia päiviä huippupalkinnon ehdokkuutta sulateltuaan.
Sinnemäki pitää opetuksensa kulmakivenä, että oppimista ylipäätään tapahtuu – sitä että oppilaat innostuvat tekemään töitä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Matematiikan opettaja siteeraa mielellään edesmenneen urheilulääkäri Aki Hintsan slogania "Menestys syntyy hyvinvoinnin sivutuotteena."
Luokassa huomiota herättävät monenlaiset liikuntavälineet, joista tuorein tulokas on juoksumatto.
– Pointti ei ole se, että opetuksesta tehdään sirkusta tuomalla luokkaan härveleitä, jotta lapset innostuisivat. Kun motivaatio on korkealla, oppilaat saavat enemmän vastuuta ja ottavat haltuun omaa tonttiaan.
Matematiikka ei perustu Sinnemäen mukaan muistamiseen, vaan paremminkin ymmärtämiseen.
Tavoite on kasvattaa lapsista myös itsenäisiä tiedonhankkijoita ja kannustaa heitä tekemään omia innovatiivisia ratkaisuja.
– Teemme monenlaisia juttuja ja niin monella tavalla, että lapsen ymmärtäminen aukeaisi. Olen aina läsnä opettajan, auttajan ja ohjaajan roolissa, mutta lapsi saa melko vapaasti toimia luokassa.
Arvostaminen on asenne ja kohtaaminen on taito. Vaikka olisi minkälaisia härpäkkeitä käytössä, niin nämä eivät tule muuttumaan.JUKKA SINNEMÄKI
Keskiverto matematiikan tunnilla ehkä puolet oppilaista käy pari kolme kertaa välillä roikkumassa, vetämässä leukoja, vähän venyttelemässä ja palaavat sitten takaisin paikalleen häiritsemättä muita.
Oppimistulokset ovat parantuneet selvästi. Matematiikassa petraus on ollut keskimäärin puolitoista numeroa.
– Kyse ei välttämättä ole vain uusista pedagogisista ratkaisuista, vaan olemme satsanneet kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Työyhteisö on iloinnut onnistumisista ja tukenut.
– Minulla on ollut mahdollisuus ottaa riskejä, kokeilla, epäonnistua ja sitä kautta päästä uusiin onnistumisiin. On ollut turvallinen olo kokeilla.
Sinnemäen kokeilunhalu kumpuaa tietynlaisesta turhautumisesta.
Suomalaista koululaitosta on ansaitusti kehuttu ja pidetty hyvänä, mutta puheet kohtaamattomuudesta ovat saaneet toimimaan.
– Olen kuullut tarinoita, ettei oppilasta ole tavoitettu, eikä päästy heidän maailmaansa, eikä kaivamaan heidän potentiaaliaan esiin. Ajattelen, että pitää kokeilla milloin mitäkin tämän saavuttamiseksi. Matkan varrella olen perehtynyt laajalti tutkimustuloksiin.
Yksinkertaisimmat jutut ovat yleensä tehokkaimpia.
– Kun oppilailla on hyvä meininki ja vanhemmat saatu mukaan, niin kyllä siitä tiivistä yhteistyöstä paras kiitos yleensä tulee. En niinkään lasten ja nuorten koetuloksia muistele, vaan ihmissuhde on se, joka tekee syvemmän jäljen.
Yhteiskunta ympärillä muuttuu nopeasti: oppilaiden elämäntilanteet, teknologian kehitys, uudet opetusmenetelmät ynnä muut. Tämä haastaa meitä kokoa ajan.JUKKA SINNEMÄKI
Maailman myllerrykset haastavat kouluakin. Tulevaisuuden suhteen Sinnemäki peräänkuuluttaa valppautta ja ajan hermolla pysymistä.
– Yhteiskunta ympärillä muuttuu nopeasti: oppilaiden elämäntilanteet, teknologian kehitys, uudet opetusmentelmät ynnä muut haastavat meitä koko ajan miettimään, mikä on oma roolini ja miten pystyn tukemaan oppilaita parhaiten.
Kehityksen kilpajuoksussa ei Sinnemäen mielestä saisi unohtaa pysyviä arvoja. Teknologiaa tarvitaan, mutta se ei saa ajaa ihmisyyden edelle.
– Voisi sanoa, että arvostaminen on asenne ja kohtaaminen on taito. Vaikka meillä olisi minkälaisia härpäkkeitä käytössä, niin tämä ei tule muuttumaan. Miten ihminen arvostaa itseään ja toisia, tämän merkitys tulee varmasti vain kasvamaan, arvioi Sinnemäki.
Oman opettajansa Leksan huippupalkinnon tavoittelija muistaa ennen kaikkea siitä, että tämä otti oppilaat henkilökohtaisesti.
Itse Sinnemäki haluaisi tulla muistetuksi opettajana, joka on ollut tasapuolinen, välittävä ja halunnut kulkea oppilaan kanssa matkan, jonka aikana on tehty yhdessä töitä.
– Minua kiinnostaa aina kysellä oppilailta, mitä heille kuuluu. Koen tärkeäksi, että voisimme yhdessä jakaa tätä elämää, summaa Sinnemäki.
Tänään Kemissä sightseeing-ajelu...
Käväisin tänään päivällä eräänlaisen sightseeing-ajelun Kemin keskustassa. Haukkarista lähdettyäni ajelin Mansikkanokalle. Jo kaukaa näin, että tykkilumen teko oli käynnistynyt. Upeassa kaaressa vesi muuttui tykkilumeksi, Lumilinnan tekotarpeiksi.
Alueella oli työn touhua, taisipa safariyrittäjänkin henkilökuntaa/kalustoa olevan liikkeellä.
Uusia turistimökkejä oli ilmaanutunut lisää, viimeisen mökin nurkassa komeili numero 38, kukaties niitä tulee vielä lisää. Mikä ettei jos kysyntää riittää...
Mansikkanokalta ajelin sisåsatamaan, Jalokivigallerin kupeeseen, jossa seisoin iso ulkomalainen turistibussi. Merenjäällä näytti olevan jo kulkujälkiä.
Kävin Kauppakadun R-Kioskilla jättämässä Veikkauksen pelilappuja. Paiskasin kättä tuntemani Facebook-kaverin kanssa. Toivotimme hyvät jatkot.
Tein pikakäynnin Artei-taidegalleriassa Keskuspuistokadulla. Juttelin omistajien kanssa lähestyvästä talvituristisesongista.
Pienimuotoinen taidenäyttelytila on heillä varattu pitkästi vuoden 2019 puolelle - hyvä niin.
Keskustasta ajelin Karjalahdelle Wetterin autoliikkeeseen "renkaita potkimaan". Väkeä oli sen veraan paljon liikkeellä, että en jäänyt tuttua automyyjää jututtamaan, pikaisesti ulkona heilautimme kättä tervehdykseksi.
Sen jälkeen ajelin uteliaisuuttani Rovan uudelle asuntoalueelle. Ainakin pari taloa oli pystytetty lisää sitten viimenäkymän ja yksi rakennuksen pohja oli valettu. Alueella näyttää oleva vielä muutama tontti rakentamatta. Alue on 5-10 vuoden kuluttua aivan toisen näköinen.
Jäähallin päätyyn oli ilmestynyt korkeilla verkoilla aidattu jääkenttä. Taitaa olla se uusi hiekkatekonurmikenttä...
Ihan mukava pikareissu.
Alueella oli työn touhua, taisipa safariyrittäjänkin henkilökuntaa/kalustoa olevan liikkeellä.
Uusia turistimökkejä oli ilmaanutunut lisää, viimeisen mökin nurkassa komeili numero 38, kukaties niitä tulee vielä lisää. Mikä ettei jos kysyntää riittää...
Mansikkanokalta ajelin sisåsatamaan, Jalokivigallerin kupeeseen, jossa seisoin iso ulkomalainen turistibussi. Merenjäällä näytti olevan jo kulkujälkiä.
Kävin Kauppakadun R-Kioskilla jättämässä Veikkauksen pelilappuja. Paiskasin kättä tuntemani Facebook-kaverin kanssa. Toivotimme hyvät jatkot.
Tein pikakäynnin Artei-taidegalleriassa Keskuspuistokadulla. Juttelin omistajien kanssa lähestyvästä talvituristisesongista.
Pienimuotoinen taidenäyttelytila on heillä varattu pitkästi vuoden 2019 puolelle - hyvä niin.
Keskustasta ajelin Karjalahdelle Wetterin autoliikkeeseen "renkaita potkimaan". Väkeä oli sen veraan paljon liikkeellä, että en jäänyt tuttua automyyjää jututtamaan, pikaisesti ulkona heilautimme kättä tervehdykseksi.
Sen jälkeen ajelin uteliaisuuttani Rovan uudelle asuntoalueelle. Ainakin pari taloa oli pystytetty lisää sitten viimenäkymän ja yksi rakennuksen pohja oli valettu. Alueella näyttää oleva vielä muutama tontti rakentamatta. Alue on 5-10 vuoden kuluttua aivan toisen näköinen.
Jäähallin päätyyn oli ilmestynyt korkeilla verkoilla aidattu jääkenttä. Taitaa olla se uusi hiekkatekonurmikenttä...
Ihan mukava pikareissu.
lauantai 23. joulukuuta 2017
Mitä tänään?
Tänään olen tehnyt kolme (3) hyötyliikuntareissua pihamaalla lumikolan kanssa. Kahdellakin kolauskerralla olisi tullut toimeen, mutta oli mukava fiilistellä. Vaimoni kysyi: "Etkö ota uutta lumilinkoa käyttöön?" "En näin vähille lumille!" taisin todeta rehvakkaasti.
Vaimoni pisti päivällä kinkun uuniin ja lähti kauppareissulle. Kinkku on paistettu jotakuinkin aina aattoa vasten yöllä, mutta nyt toimimme näin. Ei tarvitse ainakaan meidän vuoksi varavoimaloita/hiilivoimaloita raplata käyntiin.
Kävimme hetki sitten Peurasaaren hautausmaalla sytyttämässä kynttilät vanhempiemme haudoille. Vaikeista lumiolosuhteista huolimatta liikkuminen oli helppoa, aurauskalustoa oli käytetty ihan kiitettävästi.
Saunan jälkeen saa alkaa jännittää huomista Joulupukin käyntiä, vaikka en tänä jouluna ole hänelle kirjoittanutkaan mutta siltikin...
Vaimoni pisti päivällä kinkun uuniin ja lähti kauppareissulle. Kinkku on paistettu jotakuinkin aina aattoa vasten yöllä, mutta nyt toimimme näin. Ei tarvitse ainakaan meidän vuoksi varavoimaloita/hiilivoimaloita raplata käyntiin.
Kävimme hetki sitten Peurasaaren hautausmaalla sytyttämässä kynttilät vanhempiemme haudoille. Vaikeista lumiolosuhteista huolimatta liikkuminen oli helppoa, aurauskalustoa oli käytetty ihan kiitettävästi.
Saunan jälkeen saa alkaa jännittää huomista Joulupukin käyntiä, vaikka en tänä jouluna ole hänelle kirjoittanutkaan mutta siltikin...
Hmmmmm - vai niin - toimitukselliset prosessit...
Toimitukselliset prosessit saattavat olla kunnossa ja luottamus säilynyt mutta...
KRP tutkii turvallisuussalaisuuden paljastamista. Myös Helsingin Sanomat on tutkinnan kohteena.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja antoi selvityksen Viestikoekeskus-uutisesta – "Asia on loppuun käsitelty"
Sanoman viestintäjohtajan mukaan Kaius Niemi nauttii yhtiön hallituksen luottamusta.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi antoi tänään Sanoman hallitukselle selvityksen kohua aiheuttaneesta uutisesta, joka käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta.
Sanoman viestintäjohtaja Hanna Johde kertoo, että selvityksessä käytiin läpi juttuun liittyneet toimitukselliset prosessit. Hän ei avaa selvityksen sisältöä tarkemmin.
– Hallituksen näkökulmasta tämä asia on loppuun käsitelty. Kaius nauttii Sanoman hallituksen varauksetonta luottamusta, Johde sanoo.
Helsingin Sanomat käytti uutisen lähteenä salaisiksi luokiteltuja papereita. Juttu ilmestyi Helsingin Sanomissa lauantaina 16.12.2017.
Helsingin Sanomat omistavan Sanoma Oy:n hallitus pyysi Niemeltä selvitystä artikkeliin liittyvästä journalistisesta prosessista.
Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan juttuun liittyen. KRP tutkii turvallisuussalaisuuden paljastamista. Myös Helsingin Sanomat on tutkinnan kohteena.
Miljardin sote-sopimus allekirjoitettiin Meri-Lapissa – keskussairaala ulkoistetaan 15 vuodeksi...
Se on sitten siinä, mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Se päätös oli tehtävä.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Miljardin sote-sopimus allekirjoitettiin Meri-Lapissa – keskussairaala ulkoistetaan 15 vuodeksi
Sote-ulkoistuksella halutaan varmistaa palveluiden ja työpaikkojen säilyminen Meri-Lapissa myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Sopimus on kestoltaan 15 vuotta.
Meri-Lapissa on allekirjoitettu historiallinen sote-ulkoistussopimus. 15 vuoden sopimuksen allekirjoittivat neljän Meri-Lapin kunnan eli Keminmaan, Kemin, Tornion, ja Simon sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sekä terveyspalveluyhtiö Mehiläisen edustajat.
Sopimus sisältää valtaosan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta sekä alueen perusterveydenhuoltoa.
Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaala menettäisi ilman yhteisyritystä palveluita. Käytännössä se johtaisi sairaalan kutistumiseen terveyskeskustasoiseksi yksiköksi. Se tarkoittaisi alueen asukkaille sitä, että palvelut siirtyisivät monelta osin yli sadan kilometrin päähän Rovaniemelle. Lapissa on yritetty saada sopua sairaaloiden erikoissairaanhoidon työnjaon osalta, mutta sitä ei löytynyt. Vielä viime metreillä, ennen kuntien päätöstä perustaa sote-yhteisyritys, nimitti sosiaali- ja terveysministeriö Lappiin kaksi entistä ministeriä selvityshenkilöiksi kuumentuneeseen sote-tilanteeseen.
Tiistaina Lapin kunnat neuvottelivat sairaaloiden työnjaosta selvityshenkilöiden johdolla. Kokouksesta lähti viesti perhe- ja palveluministeri Annika Saarikolle (kesk.) saman tien. Sosiaali- ja terveysministeriö laati kompromissiesityksen, mutta hallitus tyrmäsi sen, kertoo STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila. Lapin Kansan mukaan neuvottelut käytiin torstaina illalla ja ne jatkuivat myöhään yöhön.
Meri-Lapin kunnat päättivät allekirjoittaa yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa.
– Länsi-Pohjan sote-yhteisyrityksen sopimus on nyt voimassa ja haltuunottoprosessi lähtee vuoden alusta käyntiin. Palvelutuotanto siirtyy todennäköisesti kesäkuun alusta perustettavalla yhtiölle, sanoo sote-yhteisyrityksen neuvotteluiden puheenjohtaja ja Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.
– Palvelusopimus on allekirjoitettu ja vahvistettu, vahvistaa Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.
Sopimuksen allekirjoittamisella oli kiire, koska hallitus on pikavauhtia kiristänyt rajoituslakia, jolla suitsitaan entisestään kuntien mahdollisuutta yksityistää sote-palveluita.
Miksi ulkoistukseen ryhdyttiin?
Lapissa sote- ja maakuntauudistukseen liittyy paljon haasteita. Väkeä on vähän maakunnan kokoon nähden ja välimatkat ovat pitkiä. Yhtenä haasteena tulevassa uudistuksessa tulee olemaan myös se, että maakunnista tulee jatkossa kilpailijoita. Monelle merilappilaiselle luontainen asiointisuunta on Pohjois-Pohjanmaalle Ouluun. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen mukaan sairaalan säilyttäminen Kemissä estää Meri-Lapin potilaiden ja sitä myötä myös Lapin sote-rahojen valumista Pohjois-Pohjanmaalle. Elokuun lopussa hallitus asetti kiireellisen hoidon- sekä keskittämisasetukset, jotka eivät mahdollista kahden laajan sairaalan ylläpitoa Lapin maakunnassa.
Maakunta- ja sote-uudistuksessa Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan keskussairaala uhkasi supistua terveyskeskustasoiseksi yksiköksi. Irtiotto hallituksen maakuntien sote-suunnitelmasta tehtiin vain hieman ennen kuin hallitus ehti kiristää sote-ulkoistuksia suitsivaa rajoituslakia. Eduskunta hyväksyi rajoituslain vielä ennen joululomaansa. Lakimuutos vaatii vielä presidentin vahvistamisen ennen voimaantuloaan.
Laki olisi estänyt Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen toteutumisen, jos sopimusta ei olisi allekirjoitettu ennen lain voimaantuloa. Rajoituslain kiristys rajaa kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudet ulkoistaa sote-palveluita alle 30 prosenttiin alueen sote-palveluista. Suuremmissa sopimuksissa tulee olla irtisanomislauseke tulevia maakuntia ajatellen. Sopimukset eivät myöskään voi jatkua yli vuoden 2020. Länsi-Pohjan sote-yhteisyrityksen osuus on hieman alle 50 prosenttia alueen terveyspalveluista ja sen kesto on 15 vuotta.
Meri-Lapin yhteisyrityssopimuksen irtisanomiselle on asetettu merkittävä, yli sadan miljoonan euron suuruinen sanktio, jotta maakunta ei irtisano sitä.
Selvitystyö aloitettiin liian myöhään
Meri-Lapin kuntien valtuustoissa tehdyn historiallisen päätöksen jälkeen sote-käänteitä on riittänyt. Sosiaali- ja terveysministeriön loppumetreillä nimeämät selvityshenkilöt Maija Rask ja Hannes Manninen ovat tehneet selvitystyötä kiireisellä aikataululla.
Rask ja Manninen ovat selvittäneet vielä kerran sitä, kuinka Lapissa sijaitsevan kahden sairaanhoitopiirin eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sekä Lapin sairaanhoitopiirin välinen työnjako sote- ja maakuntauudistuksessa voitaisiin toteuttaa. Manninen kertoi alkuviikosta Kuntalehdelle, että selvitystyössä ei ole tapahtunut varsinaista edistystä.
Maakunnassa on ollut jo pitkään vastakkaiset näkemykset työnjaosta. Lapin kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen sairaaloiden työnjaosta. Rovaniemi sekä Itä- ja Pohjois-Lapin kunnat kaatoivat äänestyksessä ulkopuolisen selvittäjän laatiman esityksen työnjaosta viime kesänä. Meri-Lappi olisi tuolloin hyväksynyt kompromissiesityksen.
Selvityshenkilö Raskin mukaan, selvitystyö annettiin tehtäväksi aivan liian myöhään. Selvityshenkilöt saivat toimeksiannon ministeriöltä vasta marraskuussa hieman ennen Meri-Lapin valtuustojen yhteisyrityksen perustamispäätöstä. Rask toteaa, että selvitystyö olisi pitänyt aloittaa viimeistään keväällä, kun kunnat päättivät yhteisyrityskumppanin kilpailuttamisesta.
Viestiä Meri-Lapin ja koko Lapin tilanteesta on viety Helsinkiin jo vuosia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)