Näin hetki sitten televisiossa vilauksen Tampereen rautatieasemasta. Kävi mielessä tapahtuma laituritasolla 1980-luvun puolessa välissä. Olin ollut jossakin opettajien ammattijärjestötapahtumassa ja odottelin illalla pohjoiseen lähtevää yöjunaa.
Näin kolme henkilöä, jotka pyyhälsivät ohitseni valtavaa vauhtia etelään kiihdyttävän junan perässä. Kuinka ollakaan kaksi kolmesta onnistui pääsemään junaan - hädin tuskin...
Kolmas jäi asemalaiturille hengästyneenä.
Hän nauroi katketakseen. Uteliaisuuttani kysyin häneltä:" Ei kai tuo erityisen huvittava asia ole, kun jäit junasta?" "No ei tosiaan, mutta junaan ehtineet olivat saattamassa minua!" hän sai naurultaan ja puuskutukseltaan sanotuksi. " Tunnin päästä menee uusi juna, enköhän minä siihen aikanaan ainakin ehdi." hän totesi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti