Hmmmmm - niinpä- ja tämä on faktaa...
Suora nettilainaus Yle-Kemi-sivulta sellaisenaan:
Metsä Groupin jättimäinen sellutehdas olisi merkittävä uusiutuvan energian tuottaja – tuottaisi sähköä enemmän kuin 200 tuulivoimalaa
Kemin sellutehdassuunnitelmissa kiinnitetään erityistä huomiota uusiutuvan energian tuottamiseen.
Metsä Fibren Kemiin suunniteltu uusi soodakattila tuottaisi energiaa 260 megawatin turbiiniteholla. Se olisi merkittävä uusiutuvan, puuperäisen enrgian tuottaja.Kyösti Vaara / Yle
Metsä Groupin jättimäinen sellutehdas olisi myös merkittävä uusiutuvan sähköenergian tuottaja. Tehdas tuottaisi lähes seitsemän prosenttia koko Suomen uusiutuvasta sähköstä, mikä vastaisi noin kolmannesta Suomen tuulivoimakapasiteetista.
Kemiin suunniteltu tehdasjätti käyttäisi puuta noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jatkossa kuitupuusta halutaan tehdä erilaisia moderneja sellutuotteita, mutta ainakin aluksi pääosa puusta päätyisi ihan tavanomaiseksi selluksi.
Selluntuotannon ohessa tehdas tuottaisi kuitenkin heti käynnistyessään energiaa lämmön ja sähkön muodossa. Energia tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä ja sitä syntyisi hämmästyttävän suuri määrä.
Tehtaan sydämen eli soodakattilan turbiinin teho olisi suunnitelmien mukaan 260 megawattia, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. Tuotetusta sähköstä noin 100 MW jäisi omaan kulutukseen, loput noin 160 MW menisi valtakunnanverkkoon.
– Kyllä me olisimme myös iso uusiutuvan energian tuottaja, Nousiainen vahvistaa.
Soodakattilan energiantuotantoon kiinnitetään erityistä huomiota
Sellutehtaan toimiminen energiantuotantolaitoksena ei sinänsä ole uutta eikä erikoista: näin on ollut iät ja ajat. Metsä Groupin Äänekosken tehdas ja Kemiin suunniteltu tehdas edustavat uutta sukupolvea siinä, että energiantuotantoon on kiinnitetty erityistä huomiota.
Äänekosken sellutehdas tuottaa vuodessa noin 1,8 terawattituntia sähköenergiaa. Kemin osalta lukema voisi Nousiaisen mukaan olla vielä korkeampi, jopa 2,1 terawattituntia. Määrä riittäisi Kemin kaupungin nykyisen energiankulutuksen kattamiseen lähes 50 vuoden ajaksi.
– Tämä tehdas eroaa perinteisestä sellutehtaasta siinä, että olemme kiinnittäneet huomiota soodakattilan energiatuotantokykyyn ja sitä kautta lisänneet sähköenergiatuotantoa. Se on onnistunut hyvin, sanoo Ismo Nousiainen.
Energiaa syntyy sellunkeitossa, kun prosessissa syntynyttä mustalipeää poltetaan. Saadulla lämpöenergialla höyrystetään vettä, joka puolestaan käyttää turbiinia, jolla tuotetaan sähköä.
Kemiin suunnitellun sellutehtaan vuosittainen energiantuotanto vastaisi yli kahtasataa tuulivoimalaa.Risto Koskinen / Yle
Yksi sellutehdas vastaa energiantuotannossa yli 200 tuulivoimalaa
Kemin tehtaan sähköntuotanto yltäisi kolmannekseen koko Suomen vuoden 2018 tuulivoimatuotannosta. Suomessa on noin 700 tuulivoimalaa, joten tehdas vastaa noin 230 voimalaa.
Suomen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti oli viime vuonna 2041 MW. Vaihtelevien tuuliolosuhteiden vuoksi voimalat eivät kuitenkaan käyneet koko aikaa täydellä teholla. Käyttökerroin oli 0,33 eli esimerkiksi suurimmista 4,2 MW voimaloista saatiin irti hieman alle 1,4 MW.
– Keskimääräinen vuositeho oli tuulivoimaloista noin 673 megawattia ja sähköä niissä tuotettiin 5,8 terawattituntia, kertoo Suomen tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energianlähteiden osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vajaat 37 prosenttia. Puusta energiaa tekevä Kemin tehdas toisi tähän tuntuvan, jopa parin prosenttiyksikön lisän.
Raskaan polttoöljyn käyttö tehtaalla loppuisi
Nykyisessä Kemin sellutehtaassa käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä muun muassa häiriötilanteissa, sekä tehtaan ylös- ja alasajossa. Uuden tehtaan olisi määrä olla fossiiliton.
– Tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet täysin biopohjaisilla polttoaineilla. Raskaan polttoöljyn käyttö meesauunissa korvattaisiin tuotekaasulla, jota saadaan puun kuoresta, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen sanoo.
Nousiainen kertoo, että sähköntuotannon lisäksi myös kulutuspuolta on käyty tiheällä kammalla läpi.
– Olemme panostaneet energiatehokkuuteen eli olemme käyneet läpi kulutuskohteita ja vähentäneet energiahukkaa tehtaalla.
Moderni sellutehdas hyödyntää raaka-ainepuustaan kaiken. Energiaa tehdään muun muassa puun kuoresta.Kyösti Vaara / Yle
Hiilinielun pieneneminen lasketaan vain metsässä
Uusi tehdas pienentäisi tunnetusti Suomen metsien hiilinielua. Entä syntyykö päästöjä tehtaalla?
Selluprosessissa syntyy merkittävät CO2-päästöt ilmakehään, mutta kaksoislaskennan välttämiseksi sitä ei kasvihuonekaasujen laskennassa huomioida tehtaalla.
Kansainvälisesti on sovittu, että biomassan mukaan luettuna puun CO2-päästöt lasketaan energiasektorilla nollana ja hiilivaraston muutokset lasketaan maankäyttösektorilla eli tässä tapauksessa metsässä.
Tehtaan hiilidioksidipäästöt tulevat siis huomioiduksi maankäyttösektorin laskennassa hakkuukertymän sisältämänä hiilenä.
Metsä Fibre on käynnistänyt biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn. Yhtiö on toimittanut ympäristövaikutusten arviointiohjelman Lapin ELY-keskukselle.
Yhtiöstän oman arvion mukaan kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi tehdas pystyisi toimimaan nykyisen tehtaan ympäristöluvan puitteissa.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti