TOUKOKUUN alusta lähtien media on raportoinut tarmokkaasti, kuinka Helsingin Säätytalolla hallitusohjelmasta neuvotelleet viisi puoluetta ovat riidelleet yhdestä sun toisesta asiasta.
Maanantaina oli aika julkaista neuvottelujen lopputyö eli mahdollisen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelma. Julkistamispaikaksi oli valittu Helsingin keskustakirjasto Oodi.
Tuskin missään muussa maailman maassa hallitus julkaisee ohjelmansa tilaisuudessa, jonne kaikilla on vapaa pääsy. Korvanuppimiehiä oli useita, mutta minkäänlaista turvatarkastusta tilaisuuteen ei ollut.
MEDIAN raportoimat kinat näyttivät olevan mennyttä maailmaa, kun media ja kansalaiset pääsivät yhdessä kyselemään hallitusohjelmasta.
Maanantaina oli aika julkaista neuvottelujen lopputyö eli mahdollisen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelma. Julkistamispaikaksi oli valittu Helsingin keskustakirjasto Oodi.
Tuskin missään muussa maailman maassa hallitus julkaisee ohjelmansa tilaisuudessa, jonne kaikilla on vapaa pääsy. Korvanuppimiehiä oli useita, mutta minkäänlaista turvatarkastusta tilaisuuteen ei ollut.
MEDIAN raportoimat kinat näyttivät olevan mennyttä maailmaa, kun media ja kansalaiset pääsivät yhdessä kyselemään hallitusohjelmasta.
Paikalla olivat Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
Viisikoksi itseään kutsuvat puheenjohtajat myönsivät, että vaikeaa välillä oli. Sipilä sanoi käyneensä jopa autotallissa puhkumassa kiukkuaan pois.
MEDIASSA on ehditty jo muun muassa arvioimaan, että tuleva hallitus tekee kaikkien takinkäännösten ennätyksen ja kaikki vaalilupaukset heitetään romukoppaan.
Onkohan se ihan näin?
Vaaleista jäi erityisesti mieleen vappusatanen ja koulutusmiljardi.
”Lupaan sata euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin”, Rinne sanoi sanatarkasti vappuna 2018.
Viisikoksi itseään kutsuvat puheenjohtajat myönsivät, että vaikeaa välillä oli. Sipilä sanoi käyneensä jopa autotallissa puhkumassa kiukkuaan pois.
MEDIASSA on ehditty jo muun muassa arvioimaan, että tuleva hallitus tekee kaikkien takinkäännösten ennätyksen ja kaikki vaalilupaukset heitetään romukoppaan.
Onkohan se ihan näin?
Vaaleista jäi erityisesti mieleen vappusatanen ja koulutusmiljardi.
”Lupaan sata euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin”, Rinne sanoi sanatarkasti vappuna 2018.
Hallitus aikoo nostaa alle tuhannen euron eläkkeitä 50 eurolla nettona. Tämän jälkeen lisäeurot riippuvat siitä, miten talous tulee kehittymään.
50 euroa ei ole todellakaan sata euroa, mutta rehellisyyden nimissä Rinne ei satasta koskaan luvannutkaan yhden vuoden aikana. Hän toisti usein, että maksua korotetaan sen mukaan, miten talous antaa periksi.
Vappusatasen toteuttaminen olisi vienyt ainakin puolet siitä jakovarasta, jonka puolueet saivat Säätytalon neuvotteluissa koottua. Rinne tulee kuulemaan vappusatasesta koko hallituskauden, koska koko lupauksen rahoittamiseen tuskin tulee olemaan varaa.
VIHREIDEN tunnetuin vaalisana oli koulutusmiljardi.
”Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, koulutusmiljardin”, sanoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto Ylen puheenjohtajatentissä 21. maaliskuuta.
Vihreät tulevat kuulemaan oppositiolta ja medialta koulutusmiljardista vielä lukemattomia kertoja, vaikka Haavisto ei siis luvannut koulutusmiljardia vaan vaati sitä.
Koulutuksen määrärahoja korotetaan 240 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tutkimukseen ja koulutukseen tulee satoja miljoonia euroja vain kerran maksettavaa tukea. Koulutusmiljardi toteutuu, jos lasketaan, paljonko koulutus saa yhteensä neljässä vuodessa lisää rahaa, mutta sitä Haavisto tuskin tarkoitti.
Vappusatasen tai koulutusmiljardin perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, että äänestäjiä olisi petetty.
PITKÄLTI SAMAN VOI TODETA, jos vertaa maanantaina julkaistua hallitusohjelmaa ja puolueiden hallitukseen lähtemisen kynnyskysymyksiä.
Vasemmistoliitolle oli useita kynnyskysymyksiä.
Hallituksen on tehtävä ihmisoikeusperusteista politiikkaa, perusturvaa ei saa heikentää, aktiivimalli on purettava, sote-uudistus on toteuttava ja ilmastopolitiikassa pitää olla kunnianhimoinen.
Suomi on pidettävä sotilasliittojen ulkopuolella ja työehtojen yleissitovuus on varmistettava.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan.
RKP:N kynnyskysymykset olivat kaksikielisyyden, ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, yrittäjämyönteisyyden ja ilmastomuutoksen torjumisen ja kestävän talouden korostaminen.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan. Sen tulevat huomaamaan myös ne lukiolaiset, jotka joutuvat suorittamaan pakollisen ruotsin yo-kirjoituksissa.
Sdp:llä ei ollut itselleen asettaa kynnyskysymyksiä, mutta se olisi halunnut toteutunutta enemmän kerätä veroja muun muassa verovapaiden yhteisöjen saamista osingoista ja muuttamalla yritysten verotusta.
VIHREÄT vaativat lisäpanostuksia köyhyyden vähentämiseen, koulutukseen, luonnonsuojeluun sekä merkittäviä päästövähennystoimia. Oppivelvollisuus pitää nostaa 18 ikävuoteen.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan jollakin tavoin, mutta ihan kaikkea vihreät eivät saaneet.
Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu tiistaina. Kokouksessa voi tulla kipakkaa keskustelua hallitusohjelmasta, jossa ei vähennetä merkittävästi hakkuita eikä yritystukia leikata miljardilla, kuten vihreät ovat vaatineet.
KESKUSTA VAATI ETUKÄTEEN, ettei yrittäjien verotusta kiristetä, soteen on saatava 18 maakuntaa, vanhushoidon lakeja on tiukennettava, köyhiä lapsiperheitä on tuettava, perhevapaauudistus pitää tehdä laajemmin perhepaketin osana, alueellisesti kattava korkeakouluverkosto on säilytettävä ja päätösten pitää olla koko Suomea tukevia.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan.
Hallitusohjelma todellakin näyttää siltä, että sen ovat tehneet Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.
Monipuoluejärjestelmässä mikään puolue ei saa kaikkea. Oli ohjelmasta sinänsä mitä mieltä tahansa, on aika lailla saavutus, että ohjelma muistuttaa näinkin paljon hallitukseen tulevien puolueiden ajamia päämääriä. Etenkin, kun jaettavissa olevaa rahaa on melko vähän.
KOKO HALLITUSOHJELMA lepää keskustan ensimmäisessä kynnyskysymyksessä eli siinä, että julkisen talouden pitäisi saada tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että työllisyysasteen pitäisi nousta ainakin 75 prosenttiin. Se tarkoittaisi 60 000 työllistä lisää. Ei ole mitään takuita, että työpaikat syntyvät.
Puheenjohtajat myönsivät Oodissa maanantaina, että tavoite on ”haastava”. Se tarkoittaisi, että virallinen työttömyysaste laskisi 4,8 prosenttiin. Edellisen kerran tilastoitu työttömyys oli näin vähäistä vuonna 1990.
Hallitus joutuu pohtimaan menojaan uudelleen, jos työllisyysaste ei nousekaan.
JOS HALLITUS lopulta syntyy ja pysyy kasassa, neljän vuoden kuluttua nähdään, toteutuivatko hallituksen nyt tekemät päätökset vai pohjautuuko hallituksen talouspolitiikka toiveajatteluun.
Paljon valtaa annetaan työmarkkinajärjestöille, joiden pitäisi muuttaa muun muassa työttömyysturvaa ja lisätä paikallista sopimista, jotta työpaikkoja syntyisi.
Päätös pyrkiä tasapainoon julkisessa taloudessa tarkoittaa sitä, että hallituksen pitää tehdä uusia päätöksiä, jos työllisyysaste ei kipua 75 prosenttiin.
Juha Sipilä sanoi Oodin tiedotustilaisuudessa useaan kertaan, että hallitus ei ole rajannut mitään keinoja pois, kun se pyrkii parantamaan työllisyyttä ja saattamaan valtiontalouden tasapainoon.
Rinne sanoi, että hallitus voi myös joutua perumaan menopäätöksiään.
Arvelisin, että tästä tulevaa hallitusta äänestäneet eivät pitäisi.
50 euroa ei ole todellakaan sata euroa, mutta rehellisyyden nimissä Rinne ei satasta koskaan luvannutkaan yhden vuoden aikana. Hän toisti usein, että maksua korotetaan sen mukaan, miten talous antaa periksi.
Vappusatasen toteuttaminen olisi vienyt ainakin puolet siitä jakovarasta, jonka puolueet saivat Säätytalon neuvotteluissa koottua. Rinne tulee kuulemaan vappusatasesta koko hallituskauden, koska koko lupauksen rahoittamiseen tuskin tulee olemaan varaa.
VIHREIDEN tunnetuin vaalisana oli koulutusmiljardi.
”Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, koulutusmiljardin”, sanoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto Ylen puheenjohtajatentissä 21. maaliskuuta.
Vihreät tulevat kuulemaan oppositiolta ja medialta koulutusmiljardista vielä lukemattomia kertoja, vaikka Haavisto ei siis luvannut koulutusmiljardia vaan vaati sitä.
Koulutuksen määrärahoja korotetaan 240 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tutkimukseen ja koulutukseen tulee satoja miljoonia euroja vain kerran maksettavaa tukea. Koulutusmiljardi toteutuu, jos lasketaan, paljonko koulutus saa yhteensä neljässä vuodessa lisää rahaa, mutta sitä Haavisto tuskin tarkoitti.
Vappusatasen tai koulutusmiljardin perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, että äänestäjiä olisi petetty.
PITKÄLTI SAMAN VOI TODETA, jos vertaa maanantaina julkaistua hallitusohjelmaa ja puolueiden hallitukseen lähtemisen kynnyskysymyksiä.
Vasemmistoliitolle oli useita kynnyskysymyksiä.
Hallituksen on tehtävä ihmisoikeusperusteista politiikkaa, perusturvaa ei saa heikentää, aktiivimalli on purettava, sote-uudistus on toteuttava ja ilmastopolitiikassa pitää olla kunnianhimoinen.
Suomi on pidettävä sotilasliittojen ulkopuolella ja työehtojen yleissitovuus on varmistettava.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan.
RKP:N kynnyskysymykset olivat kaksikielisyyden, ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, yrittäjämyönteisyyden ja ilmastomuutoksen torjumisen ja kestävän talouden korostaminen.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan. Sen tulevat huomaamaan myös ne lukiolaiset, jotka joutuvat suorittamaan pakollisen ruotsin yo-kirjoituksissa.
Sdp:llä ei ollut itselleen asettaa kynnyskysymyksiä, mutta se olisi halunnut toteutunutta enemmän kerätä veroja muun muassa verovapaiden yhteisöjen saamista osingoista ja muuttamalla yritysten verotusta.
VIHREÄT vaativat lisäpanostuksia köyhyyden vähentämiseen, koulutukseen, luonnonsuojeluun sekä merkittäviä päästövähennystoimia. Oppivelvollisuus pitää nostaa 18 ikävuoteen.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan jollakin tavoin, mutta ihan kaikkea vihreät eivät saaneet.
Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu tiistaina. Kokouksessa voi tulla kipakkaa keskustelua hallitusohjelmasta, jossa ei vähennetä merkittävästi hakkuita eikä yritystukia leikata miljardilla, kuten vihreät ovat vaatineet.
KESKUSTA VAATI ETUKÄTEEN, ettei yrittäjien verotusta kiristetä, soteen on saatava 18 maakuntaa, vanhushoidon lakeja on tiukennettava, köyhiä lapsiperheitä on tuettava, perhevapaauudistus pitää tehdä laajemmin perhepaketin osana, alueellisesti kattava korkeakouluverkosto on säilytettävä ja päätösten pitää olla koko Suomea tukevia.
Kaikkien näiden voi sanoa toteutuvan.
Hallitusohjelma todellakin näyttää siltä, että sen ovat tehneet Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.
Monipuoluejärjestelmässä mikään puolue ei saa kaikkea. Oli ohjelmasta sinänsä mitä mieltä tahansa, on aika lailla saavutus, että ohjelma muistuttaa näinkin paljon hallitukseen tulevien puolueiden ajamia päämääriä. Etenkin, kun jaettavissa olevaa rahaa on melko vähän.
KOKO HALLITUSOHJELMA lepää keskustan ensimmäisessä kynnyskysymyksessä eli siinä, että julkisen talouden pitäisi saada tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että työllisyysasteen pitäisi nousta ainakin 75 prosenttiin. Se tarkoittaisi 60 000 työllistä lisää. Ei ole mitään takuita, että työpaikat syntyvät.
Puheenjohtajat myönsivät Oodissa maanantaina, että tavoite on ”haastava”. Se tarkoittaisi, että virallinen työttömyysaste laskisi 4,8 prosenttiin. Edellisen kerran tilastoitu työttömyys oli näin vähäistä vuonna 1990.
Hallitus joutuu pohtimaan menojaan uudelleen, jos työllisyysaste ei nousekaan.
JOS HALLITUS lopulta syntyy ja pysyy kasassa, neljän vuoden kuluttua nähdään, toteutuivatko hallituksen nyt tekemät päätökset vai pohjautuuko hallituksen talouspolitiikka toiveajatteluun.
Paljon valtaa annetaan työmarkkinajärjestöille, joiden pitäisi muuttaa muun muassa työttömyysturvaa ja lisätä paikallista sopimista, jotta työpaikkoja syntyisi.
Päätös pyrkiä tasapainoon julkisessa taloudessa tarkoittaa sitä, että hallituksen pitää tehdä uusia päätöksiä, jos työllisyysaste ei kipua 75 prosenttiin.
Juha Sipilä sanoi Oodin tiedotustilaisuudessa useaan kertaan, että hallitus ei ole rajannut mitään keinoja pois, kun se pyrkii parantamaan työllisyyttä ja saattamaan valtiontalouden tasapainoon.
Rinne sanoi, että hallitus voi myös joutua perumaan menopäätöksiään.
Arvelisin, että tästä tulevaa hallitusta äänestäneet eivät pitäisi.
- ValtioneuvostoSeuraa
- Antti RinneSeuraa
- Pekka HaavistoSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- Teemu LuukkaSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti