torstai 11. tammikuuta 2018

Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna


Hmmmmm - vai niin - että Suomenlahden alta Helsingistä Tallinnaan sitten joskus. Ken elää, hän näkee...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Peter Vesterbacka: Helsinki–Tallinna-tunneli on kuin startup-yritys – lapio maahan jo tänä vuonna

Pelialan konkari alkaisi rakentaa Keilaniemen kautta kulkevaa Helsinki–Tallinna-tunnelia jo tänä vuonna. Valmista olisi jouluna 2024.
Rautatieliikenne

Peter Westerbacka.
Peter Vesterbacka kuvattuna vuonna 2016.Derrick Frilund / Yle
Samaan aikaan virkamiesten virallisten selvitysten kanssa Helsinki–Tallinna-tunnelille on uhrattu ajatus jos toinenkin myös Espoon Keilaniemen suunnalla. Pelialan konkarin Peter Vesterbackan visioissa lapio iskettäisiin tunnelin suulla maahan jo tämän vuoden aikana ja valmista tulisi viidessä vuodessa.
– Tämä on täyttä realismia, Vesterbacka totesi tänään Helsingissä pitämässään infotilaisuudessa.
Hänen ajatuksenaan on, että juna kulkisi tunnelissa vuoden 2024 jouluaattona. Tarkka suunnitelma toteutuksesta on määrä saada valmiiksi vielä tammikuun aikana.
– Teknisesti tässä ei ole mitään suurempia haasteita. Se on aika suoraviivaista tekemistä. Hitautta saattavat aiheuttaa lupaprosessit, mutta keskustelut on jo aloitettu aikaisessa vaiheessa viime vuonna. Siinä mielessä näyttää tosi hyvältä eli emmeköhän me jotain pääse rakentamaan tänä vuonna, Vesterbacka sanoo hienoisen virneen noustessa kasvoille.

"Me olemme lähteneet tähän tekemisen kautta"

Mukana hankkeessa ovat Vesterbackan lisäksi Pöyry, A-insinöörit, Fira ja FinEst Bay Area Development, jotka ovat jo kirjoittaneet tunnelin toteuttamisesta aiesopimuksen.
Toisin kuin Uudenmaan liiton vetämässä selvityksessä suositellaan Suomen mantereella ensimmäinen asema sijaitsisi Helsingin keskustan sijaan Keilaniemessä, mistä rata kulkisi Helsinki–Vantaan lentoasemalle.
Vesterbacka kuitenkin kiistää kilpailutilanteen.
– Ei ole oikeastaan mitään eri hankkeita. On olemassa virallinen selvitysprojekti ja me olemme siihen tiiviissä yhteydessä. Me olemme lähteneet tähän tekemisen kautta. Teemme ehdotuksen, kasaamme rahat ja lähdemme rakentamaan.

Pääosa rahoituksesta kiinalaisilta

Vesterbackan laskelmien mukaan tunneli söisi noin 15 miljardia euroa ja se maksaisi itsensä takaisin 37 vuodessa. Rahoituksesta noin 70 prosenttia tulisi Kiinasta, loput paikallisilta eläkeyhtiöiltä ja muilta rahoittajilta.
– Se on meille hyvä, pitkäaikainen bisnes. Ihan samalla tavalla kuin missä tahansa start-upissa tai projektissa, jos on hyvä bisneskeissi ja hyvä suunnitelma, niin aina löytyy rahoitus, Vesterbacka toteaa.
Hänen mukaansa tunnelihanke ei juurikaan eroa start-up-yrityksen perustamisesta, jossa on siinäkin on paljon erilaisia epävarmuustekijöitä.
– Ei tehdä asioista ongelmia ennen kuin ne ovat ongelmia. Ja sitten, kun ne tulevat vastaan, selvitetään ja ratkaistaan ne. Mielestäni on oikein hyvä, että saadaan vähän tartutettua sellaista tekemisen meninkiä kaikkiin meidän toimijoihin Suomessa ja Virossa.

Ylivoimainen sijainti euraasian sydämessä

Vesterbackan visioissa Helsingin ja Tallinnan yhteisestä metropolialueesta tulee Aasian ja Euroopan yhdistävä hermokeskus. Tunnelin merkitys Helsingin kilpailukyvylle onkin hänen mukaansa valtava.
– Tämä Helsinki–Tallinna-metropolialue on suurempi kuin Tukholma tai Amsterdam. Me olemme sen jälkeen todella kilpailukykyisiä. Pääkaupunkiseutu kasvaa jatkossa todella paljon nopeammin ja ei kauheasti tarvitse ennustaa, että me tulemme olemaan Euroopan ylivoimaisesti eniten kasvava metropolialue seuraavat 50 vuotta.
Myös maantieteellinen sijainti on Vesterbackan mukaan kerrankin Helsingin puolella.
– Jos lentää Kiinasta Eurooppaan, tulee aina Helsingin kautta. Me olemme myös Japanin lähin naapuri Euroopassa. Me olemme ihan tässä ytimessä.
Vesterbacka itse on lentänyt kerran jos toisenkin Helsingistä itään hakiessaan tunnelille rahoitusta. Sitoutumisesta hankkeeseen kertoo myös kiinan opiskelu.
– Mielestäni on vähintäänkin kohteliasta osata pyytää rahoitusta paikallisella kielellä, hän toteaa.
Lisää aiheesta:
Tällainen olisi Helsinki-Tallinna-tunneli – mutta sitä ennen tarvittaisiin nopea junayhteys Berliiniin

1 kommentti:

  1. Rinnastan Peter Vesterbackan suoraan keisari Neroon. Nero oli 1800 vuotta ajastaan edellä, kun ideoi Korinttin kanavan. Hänen käyttämänsä 6000 orjaa ei riittänyt kanavan puhkaisemiseen.

    VastaaPoista