Mielenkiintoinen artikkeli, johon on mukava liittää alla olevaa infoa:
Teen sen mielenkiintoisen kivijalustalla olevan prossiveistoksen muodossa. Veistos on kemiläisen kuvataiteilijan, Seppo Mikkasen ensimmäinen pronssiteos. Veistos on nimeltään Nätti-Jussin viimeiset pitkospuut.
Seppo Mikkanen on ammentanut aikanaan pronssiveistostaitoa kemiläiseltä, erittäin tunnetulta ja tuotteliaalta, edesmenneeltä pronssiveistosspesialistilta, Ensio Seppäseltä.
Tunnetun tarinan mukaan tukkijätkä muuttuu kuollessaan poroksi. Vaatimattomalla digikameralla otettu kuva meidän keittiöpöydän päällä ei tuo riittävästi mielestäni esiin veistoksen erinomaisuutta.
Kukaties Lapin yliopiston ja/tai Lapin maakuntamuseon väestä jonkun silmiin osuu tämä Blogiteksti.
Veistos olisi moderni lisä Nätti-Jussi-valokuvakokoelmaan. Raskin luopua siitä sopuhinnalla...
Suora nettilainaus Yle Uutiset - sivuilta hiukan tuunattauna:
Nätti-Jussi-hanke pelasti merkittävät valokuvat – kokoelmassa kuvataan lappilaista arkea 1900-luvulla
Lapin yliopisto ja Lapin maakuntamuseo ovat digitoineet puolitoista tuhatta valokuvaa, jotka Matti Körkkö on kuvannut Kemijokivarren kylissä 1920–50-luvuilla.
ROVANIEMI
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. sai viime keväänä lahjoituksena lasinegatiivikokoelman Muurolan Louejärvellä asuneen Matti Körkön lapsilta. Körkön Kemijokivarren kylissä kuvaamia valokuvia on yhteensä noin puolitoista tuhatta kappaletta.
Lapin yliopisto ja Lapin maakuntamuseo on nyt puhdistanut, digitoinut ja luetteloinut kuvat Lions Club Rovaniemi Alakemijoen toteuttamassa Nätti-Jussi-hankkeessa.
Matti Körkön tytär Saara Raivio kertoo lasten halunneen lahjoituksellaan arvostaa isänsä tekemää paikallishistorian tallennustyötä luovuttamalla kokoelman Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:lle jälkipolville säilyttämistä varten.
Kasööri, valokuvaaja Matti Körkön valokuvat on otettu pääosin Rovaniemen maalaiskunnan kylien alueella 1920–1950-luvuilla. Valokuvissa kuvataan Kemijokivarren kylien elämää: metsätyömiehiä, lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia.
Henkilökuvien joukossa on pari kuvaa myös Nätti-Jussista sekä ryhmäkuvia, joissa Nätti-Jussi on mukana. Metsätyötä koskevaa aineistoa on noin sata kuvaa.
Paikallinen aineisto kertoo aina ajastaan
Kokoelma löytyi muurolalaisen Viljo Hutun varastosta. Huttu on tehnyt itsekin negatiiveista kopioita ja kerännyt niistä sisältötietoa muun muassa valokuvanäyttelyiden avulla.
Lapin maakuntamuseon valokuvaaja Jukka Suvilehto pitää viime hetkellä pelastettua kokoelmaa kulttuurihistoriallisesti merkittävänä.
– Paikalliset aineistot ovat aina merkittäviä. Valokuvat toimivat kurkistusaukkoina menneisyyteen antaen meille nykyhetkessä oleville uutta tietoa. Ne saattavat avartaa näkökulmaa alueen elämään ja vaikuttaa paikan identiteettiin. Lasinegatiivien tarkkuus ja yksityiskohtien kirjo voivat paljastaa ennen näkemättömiä asioita. Kuviin on voinut tallentua asioita, joita valokuvaajakaan ei kuvatessaan huomannut eli nk. tahatonta muistia.
Kokoelma sisältää runsaasti ryhmäkuvia kuten perhepotretteja, kaveruskuvia sekä kuvia savotta- ja työporukoista. Lisäksi kokoelma sisältää kuvia erilaisista arjesta poikkeavista tapahtumista kuten häistä, hautajaisista ja urheilukilpailuista. Mukana on kuvia myös savotoista, metsätöistä, arkisista kotitöistä, uitosta sekä maatalous- ja porotöistä.
Kokoelmasta syntyy kuva saunomisesta, pyykkäyksestä, viljankorjuusta, kattotalkoista ja onginnasta. Erityisen paljon kuvia on otettu Muurolassa, jonka lähellä, Louejärvellä, Körkkö asui. Kokoelma sisältää useita kuvia muiden muassa Muurolan parantolasta.
Lapin maakuntamuseon valokuvaaja Jukka Suvilehdon mukaan kuvien sisältö muodostuu pääosin poseerauksista yksin tai ryhmissä.
– Lasinegatiivien kuvaamiseen käytettiin aikanaan isoa paljekameraa kamerajalustoineen. Entisajan negatiivit tarvitsivat pitkiä valotusaikoja, joten liikkeen kuvaaminen oli vaikeaa. Kuvissa oleva toiminta onkin yleensä pysähtynyttä ja kameraa varten järjestettyä. Toisaalta iso negatiivikoko mahdollisti erittäin tarkat ja sävykkäät valokuvat. Niin sanotut kyläkuvaajat ottivat samoihin aikoihin tämän tyyppisiä kuvia muuallakin Suomessa, Suvilehto sanoo Lapin yliopiston tiedotteessa.
Osa kuvista oli jo tuhoutunut
Matti Körkön lasinegatiivit olivat suhteellisen hyväkuntoisia, vaikkakin niissä oli myös runsaasti digitaalisen konservoinnin tarvetta. Arviolta kymmenesosa kuvista on tuhoutunut niin pahoin, ettei konservointikaan enää pelasta niitä. Muiden kuvien vauriot ovat korjattavissa joko osittain tai kokonaan.
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. on tallentanut kuvat Lapin maakuntamuseoon, joka tarjosi digitointiprojektille tilat, välineet ja ohjeistuksen. Puhdistuksen, digitoinnin ja luettelointityön on tehnyt Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelija Hilja Paloniemi, jonka palkkakustannuksista Lapin yliopisto on vastannut.
Aluksi lasinegatiivit puhdistettiin ja sijoitettiin arkistokelpoisiin suojakuoriin. Digitointi tapahtui sarjatyönä digitaalisella järjestelmäkameralla ja samassa yhteydessä tiedostot numeroitiin negatiivien mukaisesti. Digitoinnin jälkeen kuvat luetteloitiin Cumulus-tietokantaan.
Kokoelmassa on yhteensä 1 461 negatiivia, joista 1 211 on lasisia ja 250 muovipohjaisia. Lasinegatiiveja on kolmessa eri koossa: pienimmät ovat 9x12 cm, keskikokoiset 15x10 cm ja suurimmat 17x12 cm. Muovipohjaisista negatiiveista suuri osa on kooltaan 6x9 cm ja osa 6x6 cm.
Lasinegatiivien puhdistus, digitointi ja luettelointi kuuluvat osana LC Rovaniemi Alakemijoen Nätti-Jussi -hankkeeseen, jossa myös Lapin yliopisto on mukana omarahoitusosuudellaan. Hanketta on rahoittanut Rovaniemen kylien kehittämissäätiö.
Matti Körkön kuvat tulevat nähtäville Lapin maakuntamuseon kokoelmaselaimeen helmikuun alussa.
Lähteet: LAPIN YLIOPISTO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti