KUN Julien Simon ajattelee tulevaisuutta, hän näkee ihmisten puhuvan laitteilleen kaduilla. Laitteissa ei olisi näppäimistöjä, vaan ne keräisivät äänikomennot esimerkiksi kaulassa roikkuen.
Simonin tulevaisuuskuvassa ihmiset vuorovaikuttavat laitteiden kanssa niin sujuvasti, että he unohtavat vastapuolen olevan kone. Laitteen pitäisi kommunikoida kuin älykäs ihminen.
Kiinnostavan visiosta tekee se, että Julien Simon on maailman suurimman pilvipalvelun Amazon Web Servicen (AWS) palveluksessa.
Hän tietää, mistä puhuu.
Simon kiertää Eurooppaa tittelinään ”pääevankelista” kertomassa ohjelmistokehittäjille ja yrityksille, miten pilvipalveluita ja tekoälyä voi hyödyntää.
AWS tarjoaa yrityksille kapasiteettia ja säilytystilaa. Myös HS.fi käyttää AWS:n palveluita. Jos niitä ei olisi, joutuisimme rakentamaan omia konesaleja Sanomatalon alakertaan. Kävijäpiikkien, kuten vaali-illan, aikaan koneita pitäisi raahata saliin paljon normaalia enemmän.
AWS:n palveluita käyttää myös teknologiayhtiö Amazon, josta AWS aikanaan irtautui omaksi yrityksekseen. Muita AWS:n asiakkaita ovat esimerkiksi Netflix, Spotify ja Supercell.
VUODEN alussa kohistiin Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuuksista, joiden asiantuntijat sanoivat haavoittavan eniten pilvipalveluita.
Simonin mukaan AWS on Intelille niin suuri asiakas, että korjaustoimenpiteitä oli ehditty tehdä jo hyvä tovi ennen asian julkistamista.
”Näiden haavoittuvuuksien osalta kaikki on jo kunnossa, mutta turvallisuus on asia, jonka kanssa kamppailemme jatkuvasti”, Simon sanoo.
KOSKA AWS:n teknologiat ja sovellutukset yltävät niin laajalle, on kiinnostava kuunnella heidän edustajansa mietteitä tulevaisuudesta.
Palataan vielä Simonin visioon:
Tulevaisuudessa ihmisillä ei ole näpyteltäviä laitteita, vaan saumattoman ääniohjauksen avulla voi esimerkiksi tilata taksin, varata lennot, lähettää viestit ja käynnistää auton.
”Miksi tarvitsisimme näihin asioihin laitteita ja näpyttelyä?” Simon kysyy.
BMW on jo ilmoittanut ottavansa ääniavustaja Alexan autoihinsa. Asiasta kertoi viime syksynä esimerkiksi The Verge -lehti.
MAINITSEN Simonille, että suomalaisesta ääniohjaus tuntuu vielä varsin epäkäytännölliseltä. Suomeksi toimivia palveluita on niin vähän, että ääniohjaukselle on hankala keksiä järkeviä käyttötarkoituksia. Purnasin aiheesta myös kolumnissa viime syksynä.
Simon myöntää, ettei suomen kieli ole puheentunnistuksen kehittäjien listan kärkipäässä. Amazonin Echo-älykotijärjestelmääkään ei saa suomeksi. Pikkuhiljaa puheen tunnistus tekstiksi ja tekstin tunnistus puheeksi rantautunee silti tännekin.
SIMON haluaa puhua ääniohjauksesta, koska AWS on rakentanut asiakkaiden käyttöön chatbotin eli juttelijan aikomuksia ennakoivan keskustelurobotin. Automatisoidut asiakaspalveluchatit ovat jo tuttuja meillekin, ja HS kirjoitti aiheesta huhtikuussa, mutta Simon puhuu lähinnä chattien ääniohjatuista versioista.
Jos asiakkaat ottavat ne käyttöön niin laajasti kuin Simon toivoo, mekin ohjaamme pian palveluitamme jutellen.
Ääniohjauksen yleistyminen luo Simonin mukaan myös uuden ammattikunnan: äänikäyttöliittymien suunnittelijat.
Käyttöliittymäsuunnittelu (englanniksi user interface design) on muodostunut kriittisen tärkeäksi työksi, mutta ääniohjauksen suunnittelu vaatii Simonin mukaan oman erikoistumisalansa.
”Se tekee kaikkien elämästä helpompaa, jos laitteita voi käyttää jutellen ja koskematta mihinkään. Sujuva käyttö vaatii sujuvan käyttöliittymän”, Simon sanoo.
ESIMERKKI sujuvuudesta on Amazon Go -ruokakauppa, joka avattiin tällä viikolla Yhdysvaltojen Seattlessa. Siellä asiakas skannaa QR-koodin puhelimestaan kaupan ovella, hakee ostoksensa ja kävelee ulos.
Ei kassoja, ei jonotusta.
Ostokset laskutetaan automaattisesti ja kuitti tulee puhelimeen käynnin jälkeen. Järjestelmä toimii AWS:n avulla, ja tuotteet tunnistetaan katossa olevien kameroiden kuvista. Kaupan toimintaan voi tutustua tarkemmin sen omilla sivuilla.
JULIEN Simon kokeili kauppaa jo kesällä. Hän yritti tietysti harhauttaa systeemiä.
”Otin hyllystä kolme suklaapatukkaa, mutta vaivihkaa palautin niistä kaksi. Minua laskutettiin oikein eli vain yhdestä patukasta”, Simon sanoo.
Simonin tulevaisuuskuvassa ihmiset vuorovaikuttavat laitteiden kanssa niin sujuvasti, että he unohtavat vastapuolen olevan kone. Laitteen pitäisi kommunikoida kuin älykäs ihminen.
Kiinnostavan visiosta tekee se, että Julien Simon on maailman suurimman pilvipalvelun Amazon Web Servicen (AWS) palveluksessa.
Hän tietää, mistä puhuu.
Simon kiertää Eurooppaa tittelinään ”pääevankelista” kertomassa ohjelmistokehittäjille ja yrityksille, miten pilvipalveluita ja tekoälyä voi hyödyntää.
AWS tarjoaa yrityksille kapasiteettia ja säilytystilaa. Myös HS.fi käyttää AWS:n palveluita. Jos niitä ei olisi, joutuisimme rakentamaan omia konesaleja Sanomatalon alakertaan. Kävijäpiikkien, kuten vaali-illan, aikaan koneita pitäisi raahata saliin paljon normaalia enemmän.
AWS:n palveluita käyttää myös teknologiayhtiö Amazon, josta AWS aikanaan irtautui omaksi yrityksekseen. Muita AWS:n asiakkaita ovat esimerkiksi Netflix, Spotify ja Supercell.
VUODEN alussa kohistiin Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuuksista, joiden asiantuntijat sanoivat haavoittavan eniten pilvipalveluita.
Simonin mukaan AWS on Intelille niin suuri asiakas, että korjaustoimenpiteitä oli ehditty tehdä jo hyvä tovi ennen asian julkistamista.
”Näiden haavoittuvuuksien osalta kaikki on jo kunnossa, mutta turvallisuus on asia, jonka kanssa kamppailemme jatkuvasti”, Simon sanoo.
KOSKA AWS:n teknologiat ja sovellutukset yltävät niin laajalle, on kiinnostava kuunnella heidän edustajansa mietteitä tulevaisuudesta.
Palataan vielä Simonin visioon:
Tulevaisuudessa ihmisillä ei ole näpyteltäviä laitteita, vaan saumattoman ääniohjauksen avulla voi esimerkiksi tilata taksin, varata lennot, lähettää viestit ja käynnistää auton.
”Miksi tarvitsisimme näihin asioihin laitteita ja näpyttelyä?” Simon kysyy.
BMW on jo ilmoittanut ottavansa ääniavustaja Alexan autoihinsa. Asiasta kertoi viime syksynä esimerkiksi The Verge -lehti.
MAINITSEN Simonille, että suomalaisesta ääniohjaus tuntuu vielä varsin epäkäytännölliseltä. Suomeksi toimivia palveluita on niin vähän, että ääniohjaukselle on hankala keksiä järkeviä käyttötarkoituksia. Purnasin aiheesta myös kolumnissa viime syksynä.
Simon myöntää, ettei suomen kieli ole puheentunnistuksen kehittäjien listan kärkipäässä. Amazonin Echo-älykotijärjestelmääkään ei saa suomeksi. Pikkuhiljaa puheen tunnistus tekstiksi ja tekstin tunnistus puheeksi rantautunee silti tännekin.
SIMON haluaa puhua ääniohjauksesta, koska AWS on rakentanut asiakkaiden käyttöön chatbotin eli juttelijan aikomuksia ennakoivan keskustelurobotin. Automatisoidut asiakaspalveluchatit ovat jo tuttuja meillekin, ja HS kirjoitti aiheesta huhtikuussa, mutta Simon puhuu lähinnä chattien ääniohjatuista versioista.
Jos asiakkaat ottavat ne käyttöön niin laajasti kuin Simon toivoo, mekin ohjaamme pian palveluitamme jutellen.
Ääniohjauksen yleistyminen luo Simonin mukaan myös uuden ammattikunnan: äänikäyttöliittymien suunnittelijat.
Käyttöliittymäsuunnittelu (englanniksi user interface design) on muodostunut kriittisen tärkeäksi työksi, mutta ääniohjauksen suunnittelu vaatii Simonin mukaan oman erikoistumisalansa.
”Se tekee kaikkien elämästä helpompaa, jos laitteita voi käyttää jutellen ja koskematta mihinkään. Sujuva käyttö vaatii sujuvan käyttöliittymän”, Simon sanoo.
ESIMERKKI sujuvuudesta on Amazon Go -ruokakauppa, joka avattiin tällä viikolla Yhdysvaltojen Seattlessa. Siellä asiakas skannaa QR-koodin puhelimestaan kaupan ovella, hakee ostoksensa ja kävelee ulos.
Ei kassoja, ei jonotusta.
Ostokset laskutetaan automaattisesti ja kuitti tulee puhelimeen käynnin jälkeen. Järjestelmä toimii AWS:n avulla, ja tuotteet tunnistetaan katossa olevien kameroiden kuvista. Kaupan toimintaan voi tutustua tarkemmin sen omilla sivuilla.
JULIEN Simon kokeili kauppaa jo kesällä. Hän yritti tietysti harhauttaa systeemiä.
”Otin hyllystä kolme suklaapatukkaa, mutta vaivihkaa palautin niistä kaksi. Minua laskutettiin oikein eli vain yhdestä patukasta”, Simon sanoo.
- TeknologiaSeuraa
- RobotitSeuraa
- Virve RissanenSeuraa
