lauantai 29. joulukuuta 2018

Syyrian rauha on toiveunta, eikä Yhdysvaltain vetäytyminen helpota tilannetta...

Hmmmmm - niinpä - totta, Syyrian rauha on toiveunta - valitettavasti.
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.
Näkihän sen jo kuukausia sitten Sokea-Reetakin, että "rauhantekijänä" huseerannut Venäjä kuljetutti medianäyttävästi kapinalliset yhteen nippuun, jossa heidät on helppo lopullisesti tuhota.
Tuhota, mikäli maailmassa ei jostain löydy vielä järkeä, joka estää em. tuhoaikeet.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat    |   Kolumni

Syyrian rauha on toiveunta, eikä Yhdysvaltain vetäytyminen helpota tilannetta

Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa tilaa muille sodan osapuolille, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ilmoitti joulunalusviikolla, että Yhdysvallat vetää joukkonsa pois Syyriasta, koska terroristi­järjestö Isis on lyöty. The New York Times -lehden Pentagonista onkimien tietojen mukaan vetäytymiselle on annettu aikaa kuukausi eli amerikkalaiset olisivat kotona tammikuun lopussa.


Yhdysvalloilla on Syyriassa noin 2 000 sotilasta. Niiden tehtävä on ollut tukea liittolaisia eli ennen kaikkea kurdijohtoisen SDF-sotajoukon taistelijoita. Nämä sotilaat olivat sankareita, jotka häätivät Isisin taistelijat terroristijärjestön päämajakaupungista Raqqasta vuosi sitten, kolmen vuoden taistelujen jälkeen.

TOTTA on, että Isis on heikoilla, mutta lopullinen kuolinisku on antamatta. Joukkojen rippeet on saarrettu Eufratin itärannalle Irakin rajan tuntumaan, ja järjestön päällikkö Abu Bakr al-Baghdadi piilottelee ilmeisesti siellä, Hajinin kaupungissa.

Trump keskusteli ennen vetäytymispäätöstä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Tämä antaa aiheen epäillä, että presidentit tekivät diilin. Kurdit ovat Turkin vihollisia, ja Turkki haluaa rajalleen puskurivyöhykkeen, jolla maa käyttää määräysvaltaa.

Parituhatta amerikkalaissotilasta on pieni sotilaallinen voima, mutta joukon symboliarvo on ollut suuri. Mikä tahansa Syyrian sodan osapuoli on joutunut miettimään kaksi kertaa ennen kuin on hyökännyt Yhdysvaltain joukkojen kimppuun.

Turkki pyrkii siis todennäköisesti ottamaan haltuunsa kurdien nykyisin hallitseman Koillis-Syyrian pohjoisosan, ja Yhdysvaltojen vetäytyminen antaa Venäjän tukemille Syyrian hallituksen joukoille tilaa edetä etelässä. Palkkioksi urhoollisuudesta kurdit on myyty.

Nähtäväksi jää, mitä voimatasapainon muutos merkitsee Luoteis-Syyriassa ja ennen kaikkea Idlibin maakunnassa. Sinne on kuljetettu yksistään Venäjän kätilöimien antautumissopimusten seurauksena muualta Syyriasta noin 90 000 opposition aseryhmien jäsentä, perheenjäsentä ja heidän myötäilijöinään pidettyä syyrialaista.

PÄÄASIALLISESSA vastuussa Idlibin seudusta on tällä hetkellä Turkki. Pitääkseen puskuri­vyöhykkeen myös Syyrian-vastaisen rajansa länsiosalla Turkki voi joutua jakamaan seutua Venäjän ja Syyrian hallituksen joukkojen kanssa.

Alueen lukemattomista aseryhmistä vahvin on Tahrir al-Sham eli entinen Nusran rintama. Tämä terroristijärjestö ja sen johtaja Abu Muhammed al-Julani ovat pitäneet yllä käytännöllisiä suhteita turkkilaisten kanssa, mutta yhteiselo rakoilee: syyskuussa Ankara nimesi ryhmän terroristijärjestöksi.

Turvapaikasta voi tulla Syyrian hallinnon vastustajille ansa, ja ennen sodan jäätymistä epämääräiseksi konfliktiksi voidaan nähdä vielä pari verilöylyä. Eikä niitä tarvitse välttämättä odottaa kauan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti